Keskon kehitysjohtaja: "Suuryritykset yhdistyneet vastuulliseksi joukkovoimaksi"

Keskon ostoista 60 prosenttia tulee EU:sta. Niiden suhteen ei tarvita mitään erityistä ”vastuullisuutta”. EU:ssa lainsäädännön katsotaan varmistavan, että täkäläiset tuotteet on valmistettu työelämän lainsäädäntöä ja ympäristönsuojeluvaatimuksia kunnioittaen. EU:n ulkopuolelta tulevista tuotteista 17 prosenttia – eli Keskon myynnistä kaksi prosenttia – kuuluu Kuisman mukaan riskiryhmään eli on peräisin maista, joissa esimerkiksi käytetään lapsityövoimaa.

Näiden tavarantoimittajien työoloja Kesko on alkanut tarkistaa. Perustiedot on kerätty jo 250: stä tavarantoimittajasta. Käytössä oleva ”väline” on ollut ISO 8000 standardi. ”Se on kuitenkin hyvin vaativa varsinkin kehitysmaassa sijaitsevan pienen PK-yrityksen kannalta. Siellä ei ole totuttu laatimaan kirjallisia dokumentteja”, johtaja toteaa. Lisäksi ostajat kautta maailman, ja kukin erikseen, ovat tehneet yrityksiin tarkastuksia ja vaatineet selvityksiä. Kiinalaisessa vientiyrityksessä saattaa käydä vuodessa jopa 50 eri tarkastajaa!

Nyt kolme Suomen suurinta maahantuojaa – Kesko, Intrade Partners ja Stockmann – ovat liittyneet Euroopan kauppaketjujen perustamaan auditointiyhteisöön, BSCI: hin (Bussiness Social Compliance Initiative). Sillä on yhteinen datapankki, johon kerätään tiedot kaikista tarkistetuista eli auditoiduista yrityksistä. Kun kehitysmaan yritys on selvittänyt asiansa kunnolla yhdelle vaatijalle, muut voivat nähdä tulokset tietokoneelta. Tarkastuskäynnit jäävät yhteen. ”Suuryritykset ovat yhdistyneet vastuulliseksi joukkovoimaksi. Eurooppalaiset yritykset voivat nyt entistä taloudellisemmin ja tehokkaammin valvoa, noudattaako yritys työelämän kansainvälisiä perusoikeuksia”, Jouko Kuisma myhähtää.

Yhtenäinen raportointi tehostaa toimintaa

Toinen uusi väline on yhtenäistynyt raportointi. Vuonna 2000 UNEPin perustama Global Reporting Initiative julkisti suosituksen kestävän kehityksen raportointiohjeiksi. Niiden avulla monikansalliset yritykset voivat yhtenäisillä tunnusluvuilla alkaa mitata ja kuvata myös toimintansa ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia. Näin niitä voidaan verrata keskenään. ”Raportointi on keskeinen väline toiminnan kehittämiseksi”, Kuisma toteaa.

Raportointi on kuitenkin hyvin vaikeaa; maailmassa vasta 600 yritystä laatii vuosittain GRI: n mukaisen yhteiskuntavastuuraportin. Suomessa Kesko on laatinut sellaisen ensimmäisenä, vuoden 2000 toiminnastaan. UNEP: in järjestämässä arvioinnissa vuodelta 2003 Keskon raportti todettiin maailman 14. parhaaksi ja kaupan yritysten joukossa kaikkein parhaaksi. Kesko on volyymiltaan maailman noin 80. suurin kaupan alan yritys.

”Meidän raporttimme oli ulkopuolisten varmentama, kuten tilintarkastuskertomus.” Myös esimerkiksi yritysten vastuullisuutta arvioiva osakeindeksi, Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksi, on ollut Keskolla toimialansa paras.

Vastuullisuuden hinta?

Entä miten vastuullisuus vaikuttaa hintoihin? ”Yleensä ympäristönsuojelumenetelmät nostavat tuotteiden hintaa. Sen sijaan sosiaalisten seikkojen huomioonottaminen eli työolosuhteiden parantaminen vähentää sairaspoissaoloja, virheitä ja onnettomuuksia ja johtaa tuottavuuden paranemiseen. Sitä kautta kustannukset pysyvät ennallaan. Eräs meidän Kaukoidän kenkätoimittajamme sanoi sosiaalisen sertifi oinnin seurauksena voivansa jopa laskea hintoja.”

Toisaalta: ”Jos sosiaalinen laatu on kunnossa, se on normaali hinta, ei lisähinta. Halpa hinta syntyy heikosta sosiaalisesta laadusta”, Kuisma korostaa. Miten sitten on palkkojen laita? ”Palkat ovat paikallinen neuvottelukysymys, ostaja ei voi siitä paljon sanoa. Mutta jos työntekijöiden ja -antajien välinen neuvottelujärjestelmä toimii kehitysmaan työpaikalla, meiltä on se huoli pois.”

Mutta eivätkö yritykset yleensä juuri pyri maksamaan huonoja palkkoja, saadakseen suurempia voittoja? ”Kumpi on muna, kumpi kana? Kuluttajat haluavat halpaa hintaa, tietämättä ehkä mitä se merkitsee. Meidän yritysten on pystyttävä sanomaan kuluttajalle: tässä on riskiraja, jos hinta tai palkat painetaan liian alas, osallistutte ongelmien luomiseen. En toki halua lisätä kustannuksia kuluttajalle. Tuotteiden on oltava niin halpoja, kuin se oikeilla keinoilla on mahdollista”, Kuisma lisää. Mutta ylikansalliset yhtiöthän valitsevat toimintaympäristönsä juuri sen mukaan, missä työvoima on halvinta ja missä ne itse saavat lisäksi verohelpotuksia ja muita erikoisoikeuksia!

Hikipajat, vapaavyöhykkeet, ulkomaisten investointien erikoisasema – ”Monikansallisia yhtiöitä syytetään eniten, mutta todellisuudessa ne ovat tehneet paljon työolosuhteiden parantamiseksi. Lisäksi niiden palkkataso on yleensä parempi kuin muilla. Kyllä sosiaaliset ongelmat ovat yleensä pahimpia paikallisissa yrityksissä.” Kuisma sanoo, ettei hän ole asiantuntija esimerkiksi vapaavyöhyke-kysymyksissä tai siinä, miten valtiot houkuttelevat ulkomaisia investointeja. Kauppa vain ostaa, ei itse investoi.

”Kilpailukykyasiat ovat aika hankalia. Esimerkiksi Etelä-Afrikka on saamansa kovan arvostelun takia parantanut yritysten sosiaalisia oloja, mutta tämä on vähentänyt ulkomaisia investointeja. Kuka tai mikä ohjaa kehitystä? Yrityksen on löydettävä oikea tasapaino toisaalta kvartaalitalouden nopeiden voittojen ja toisaalta pitkäjänteisen, vastuullisen yritystoiminnan paineiden välissä”, kehitysjohtaja pohdiskelee.

Vastuullisuus ei takaa työpaikkoja

Koskeeko yhteiskuntavastuu myös toimintaa Suomessa? Suomessa kymmenen yritystä on sitoutunut YK: n Global Compactiin eli kansainväliseen yhteiskuntavastuuverkostoon (kaikkiaan siihen kuuluu 1 600 yritystä maailman 65 000 monikansallisesta yrityksestä).

Yksi niistä on UPM Kymmene, joka on tuottanut paljon voittoa ja samalla irtisanonut satoja työntekijöitään.

Onko tämä vastuullista yritystoimintaa? ”Haluaisin muistuttaa, ettei vastuullinenkaan yritys voi pysäyttää yrityksen kannattavuuskehitystä eikä vakioida työvoimaansa. Yrityksen oikeus ja velvollisuus on huolehtia taloudellisesta kannattavuu- >>>> desta. En mielelläni ota kantaa toisten yritysten asioihin. Ulkopuoliselle tuo tulee tietysti helposti mieleen”, Kuisma vastaa. Hänen mukaansa Kesko kertoo omissa raporteissaan avoimesti paljonko työntekijöitä se on irtisanonut ja miksi. ”Se ei ole yleistä.”

Tulokset paranevat, maine kasvaa

Mitä hyötyjä, mitä haittoja yhteiskuntavastuullisuudesta on yritykselle? ”Nyt kun myös ei-taloudellisia asioita voidaan seurata järkevillä mittareilla, voimme paremmin asettaa tavoitteita, jolloin johtamisen laatu paranee. Esimerkiksi ympäristöasioissa voidaan saada suuria säästöjä eli tulokset paranevat.”

Ja maine kasvaa. Maineella on merkitystä yrityskuvan ja sitä myöten kilpailukyvyn kannalta. Hyvä maine vaikuttaa ostajiin – tosin ei niin paljon kuin huono maine! – ja etenkin sijoittajiin. Maineen takia Keskoa kuunnellaan – kuten nyt tässäkin. Kuisman mukaan myös uusien työntekijöiden rekrytointi helpottuu, kun yritys kertoo vastuullisuudestaan ja houkuttelee samanmielisiä koulutettuja nuoria.

”Ainoa haitta, eikä sekään oikeastaan ole haitta, on se, että kun on tunnustautunut vastuulliseksi, joutuu vastaamaan sellaisistakin asioista, mitkä eivät tähän yhteyteen kuulu”, Kuisma toteaa. Kuten ulkomaisista investoinneista, irtisanomisista? ”Juuri niin.”

Sosiaalinen tuotemerkintä ei etene

Haittojen vähäisyydestä huolimatta vaikeuksia riittää. ”Suuri ongelma on se, miten saada loppukuluttaja ymmärtämään nämä asiat ja valitsemaan meidät. Miten kertoa sosiaalisesta laadusta?” Kuisma huokaisee. Sillä suurta innostusta aikanaan herättänyt sosiaalinen tuotemerkitseminen (esimerkiksi mattojen) ei ole edennyt lainkaan. Mitään kansainvälistä sopimusta ei ole. EU ei sellaisesta voi päättää, eivätkä kehitysmaat ole siitä innostuneet.

Asia on ristiriitainen ja hankala. ”Eikä monilla kehitysmaiden valtioilla ole halua tai resursseja panna työelämän ja ympäristölainsäädäntöään täytäntöön. Niiden edustajat osallistuvat kyllä kansainvälisten sopimusten tekoon, mutta eivät kotiin mentyään hoidakaan omaa osuuttaan.” ”Minä muuten en lainkaan pidä sanasta yhteiskuntavastuu”, Kuisma sanoo sitten hieman yllättäen, ”emmehän me sentään koko yhteiskunnasta ota vastuuta. Puhuisin mieluummin sidosryhmävastuusta tai vastuullisesta – taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta – yritystoiminnasta.”

Kutojalapsia kouluun

Yhteiskuntavastuullisuus, tai siis vastuullisuus, saattaa näkyä myös yrityksen omina projekteina. Esimerkiksi Kesko on rahoittanut Intiassa Unicefi n projektia, jossa kutomoteollisuudessa työskenteleviä lapsia on vähitellen siirretty kouluun ja ammattioppiin. ”Olemme olleet ennaltaehkäisemässä ongelmia”, Jouko Kuisma luonnehtii.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.