Suomen ja EU:n asevientipolitiikka herätti keskustelua tiistaina Helsingissä järjestetyssä seminaarissa. Kysymys on ajankohtainen, sillä viime vuosina Suomessa ja muuallakin Euroopassa on käyty kiivasta keskustelua aseviennin oikeutuksesta esimerkiksi Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Lisäksi EU:n puolustus- ja ulkoministerit kokoontuvat parhaillaan Helsingissä.

Kesäkuussa hyväksytyn Antti Rinteen (sd) hallituksen uuden hallitusohjelman mukaan Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyvin tai ihmisoikeuksiin polkeviin maihin. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mitä lupaus käytännössä tulee tarkoittamaan, seminaarissa todettiin.

”Kirjaus on kiinnostava, sillä edellisessä hallitusohjelmassa sitä ei ollut. Se kertoo siitä, että asekauppa on poliittista ja että se tunnustetaan nyt paremmin”, totesi asekauppaa tutkivan ajatushautomo Safer Globen vt. toiminnanjohtaja Kari Paasonen.

Toisaalta Suomi on jo sitoutunut EU:n yhteiseen kantaan aseviennistä sekä kansainväliseen asekauppasopimukseen, Paasonen huomautti. Molemmat kieltävät asekaupan sellaisiin maihin, joissa aseita voitaisiin käyttää ihmisoikeusloukkauksiin.

Käytännössä EU-maat kuitenkin myyvät tai ovat myyneet aseita Lähi-idän konfliktimaille. Syynä on toisaalta se, että maat tulkitsevat kansainvälisiä sääntöjä eri tavoin, toisaalta se, ettei niiden rikkomisesta tule sanktioita.

Todellisuudessa kansainvälisissä säännöissä ei ole tulkinnanvaraa, totesi ICAHD Finlandin puheenjohtaja Syksy Räsänen.

”EU:n yhteinen kanta sanoo, että vientilupa pitää evätä, jos on selvä riski, että aseita käytettäisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Jemenissä on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Keskustelu asekaupasta pitäisi nostaa moraaliselle tasolle. Nämä ovat vakavia tapauksia”, hän totesi.

ICAHD on israelilainen järjestö, joka vastustaa Israelin armeijan harjoittamaa palestiinalaisten kotien purkamista.

Osa EU-maista on viime aikoina jäädyttänyt asekaupan Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa, sillä kumpikin kuuluu liittoumaan, joka tekee iskuja Jemenin huthikapinallisia vastaan. Sisällissota on aiheuttanut vaikean humanitaarisen kriisin.

Suomi jäädytti asekaupan Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa viime marraskuussa Jemenin tilanteen takia. Aiemmin samana vuonna Patrian Arabiemiraateille myymiä panssariajoneuvoja oli nähty Jemenin sodassa.

Euroopan puolustusrahasto etenee Suomen puheenjohtajakaudella

Seminaarin puhujat olivat huolissaan myös EU:n uudesta puolustusrahastosta (European Defence Fund). Rahasto kanavoi rahaa jäsenmaiden yhteisiin puolustusteollisuuden hankkeisiin.

Tarkoituksena on paitsi parantaa Euroopan puolustusta myös tarjota puolustusteollisuudelle kasvun mahdollisuuksia ja luoda työpaikkoja.

Käynnissä on aloitusvaihe, johon on varattu 590 miljoonaa euroa. Vuosina 2021–2017 rahastoon saatetaan upottaa jopa 13 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin unionin myöntämä humanitaarinen apu, kertoi Euroopan asekaupan vastaisen verkoston Enaatin koordinaattori Läetitia Sedou.

Lisäksi jäsenmailta odotetaan hankkeisiin omaa rahoitusta.

Tarkoituksena on kehittää erityisesti miehittämättömiä ja autonomisia järjestelmiä sekä esimerkiksi tekoälyn sotilaallisia sovelluksia. Kansalaisyhteiskunnan ja europarlamentaarikkojen painostuksen ansiosta suoranaiset tappajarobotit saatiin lobattua tulevista suunnitelmista pois, Sedou kertoi.

Hän pelkää, että EU:sta tulee suunnitelmien myötä sotilaallinen projekti, joka pikemminkin kannustaa maita voimankäyttöön kuin vuoropuheluun.

”Se tarkoittaa, että konfliktialueille päätyy enemmän eurooppalaisia aseita. Aseiden ei voi sanoa olevan sodan syy, mutta ne pahentavat konflikteja”, hän totesi.

Euroopan puolustusrahastoon suunnattava summa riippuu vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä eli EU:n pitkän aikavälin budjetista. Siitä päätetään parhaillaan käynnissä olevalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.