Kidutus ja vankien pahoinpitely yleistä Israelin vankiloissa

B'Tselem-järjestön kenttätyöntekijä Abd Al-Karim Sadi vieraili Suomessa Rauhanpuolustajien vieraana kertomassa ihmisoikeustilanteesta Israelin miehittämillä alueilla. Sadi on syntyperältään palestiinalainen, koulutukseltaan psykologi ja on kenttätyöntekijänä Länsirannan pohjoisosissa.

Länsirannalla riittää polttavia ongelmia. B'Tselem on keskittynyt Israelin armeijan ja siirtokuntalaisten ihmisoikeusrikkomusten dokumentointiin, mutta se puuttuu myös palestiinalaisjoukkojen ja palestiinalaishallinnon rikkomuksiin. Järjestö on järjestelmällisellä ja puolueettomalla työllään saanut itselleen arvostetun aseman. Se on myös harvoja alueen kansalaisjärjestöjä, jossa israelilaiset ja palestiinalaiset toimivat yhdessä.

"B'Tselem työskentelee läheisessä yhteistyössä median ja jopa israelilaisten parlamentaarikkojen kanssa. Raporttimme päätyvät israelilaisten ja kansainvälisten tiedotusvälineiden uutisiin ja parlamenttiin keskusteltaviksi", Sadi kehuu.

Kidutus on palannut yleiseksi käytännöksi

Abd Al-Karim Sadin luettelo ajankohtaisista ihmisoikeusongelmista on hengästyttävä. Israelin turvamuuri eristää palestiinalaiset ja mahdollistaa vuoden 1967 rajojen sisällä olevien maa-alueiden takavarikoinnin Israelin käyttöön, armeijan tarkastuspisteet tekevät liikkumisen Länsirannalla hyvin vaikeaksi, armeija käyttää talojen tuhoamista rangaistuskeinona jopa aivan sattumanvaraisesti.

Järkyttävintä materiaalia löytyy kuitenkin kidutuksen paluusta Israelin turvallisuusviranomaisten käytäntöihin. B'Tselem on nostanut tänä vuonna julkisuuteen palestiinalaisvankien kidutuksen israelilaisissa vankiloissa ja poliisiasemilla. Järjestö on koonnut , joissa vankeja on kohdeltu sopimusten vastaisesti tai suoranaisesti kidutettu. "Nämä tapaukset eivät ole tyhjentävä luettelo, vaan edustavat oletettavasti vain jäävuoren huippua", Sadi muistuttaa.

Raportin esittelemät ja vankiloissa käytetyt "erityiset" kuulustelukeinot täyttävät kidutuksen tunnusmerkit. Erityisen vaarallisiksi katsotuille pidätetyille on varattu omat "kuulustelukeinot": nukkumisen estäminen, hakkaaminen, liian kireät käsiraudat sekä selän tai pään riuhtominen ja taivuttaminen.

B'Tselemin keräämässä aineistossa järkyttävimmästä päästä on . Ashqarin selkä murtui kidutuksen yhteydessä ja hänen toinen jalkansa halvaantui kokonaan ja toinen osittain. Vamma jätettiin hoitamatta, ja loppujen lopuksi Ashqar sai tuomion vain "ei-vakavista" rikkomuksista.

B'Tselemin tuotua Ashqarin kohtelun julkisuuteen kirjoittivat israelilainen tiedotusvälineet hänestä laajasti. Tutkimuksissa syyttäjä ei löytänyt huomautettavaa Ashqarin kuulustelijoiden toiminnassa.

"Sen sijaan lehtikirjoitusten jälkeen meihin otti yhteyttä lontoolainen lääkäri, joka tarjoutui kustantamaan Ashqarille kuntouttavan leikkauksen sairaalassaan ja lennot Lontooseen. Israel ei kuitenkaan päästänyt Ashqaria lähtemään maasta, vedoten 'turvallisuussyihin'", Sadi kertoo.

Israelin korkein oikeus vahvisti kidutuskiellon vuonna 1999 ja totesi, että Israelin vankiloissa ei esiinny kidutusta. Kidutus jatkuu kuitenkin edelleen, koska oikeus jätti takaportin kidutuskieltoonsa: äkillisissä ja yllättävissä tilanteissa voimakeinot voidaan sen mukaan sallia. B'Tselemin mukaan sen raportoimissa tapauksissa tällaisista tilanteista ei mitenkään voi olla kyse.

Videokamerat ihmisoikeuksien puolesta

Sadi kertoo, että B'Tselemin uusi aluevaltaus on videoteknologian hyödyntäminen ihmisoikeusloukkausten dokumentointiin. Järjestön toimittama videomateriaali pääsee usein Israelin television uutislähetyksiin asti ja vaikuttaa maassa käytävään julkiseen keskusteluun.

Keskustelua herättäneissä videopätkissä on kuvattu esimerkiksi armeijan suorittamaa mielivaltaista Länsirannalla ja israelilaisten siirtokuntalaisten Hebronissa.

"Hebron-videota joutuivat kommentoimaan jopa Israelin pääministeri Ehud Olmert ja maassa vieraillut Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Rice", Sadi muistelee.

"Ostimme lahjoituksena saaduilla varoilla neljäsataa videokameraa, jotka jaamme paikallisille ihmisille 'hot spotteihin' eli alueille, joissa ihmisoikeusloukkauksia sattuu usein", Sadi kertoo.

Alakynnessä oleville palestiinalaisille hyvä tapa kamppailla sortoa vastaan on dokumentoida loukkaukset. Video on tähän suullisia kertomuksia vahvempi väline.

"Kyse on myös eräänlaisesta ihmisoikeuskulttuurin levittämisestä. Paikallistason ihmiset alkavat ymmärtää, että ihmisoikeusloukkauksia ei tarvitse sietää", Sadi sanoo. Hän ja muut B'Tselemin kenttätyöntekijät ovatkin valmiina ympäri vuorokauden noutamaan videomateriaalia paikallisilta kuvaajilta ja toimittamaan sitä eteenpäin, kun jotakin kiistanalaista tapahtuu.