Kiina-ilmiö heikentää työntekijöiden asemaa Dominikaanisessa tasavallassa

Dominikaanisen tasavallan vapaatuotantovyöhykkeitä kutsutaan puistoiksi, koska vyöhykeryppäät näyttävät niin kauniilta ulospäin. "Puistojen sisällä ei kuitenkaan ole yhtä kaunista.Työntekijöiden järjestäytyminen ammattiliikkeeksi on heikointa juuri vapaatuotantoalueella", kertoi Abreu Suomen Ammattiliittojen Solidaaruuskeskuksen SASK:in järjestämässä lehdistötilaisuudessa maanantaina.

Vapaatuotantoalueiden yrityksiä eivät sido samat velvoitteet kuin alueen ulkopuolisia yrityksiä. Ne voivat siirtyä vapaasti halvempien tuotantokustannusten perässä maihin, joissa työntekijöiden oikeudet ovat vieläkin heikommat kuin Dominikaanisessa tasavallassa. Tekstiiliteollisuutta vapaatuotantovyöhykkeellä on paljon ja naiset ovat sen kuuliaisin työvoima. "Naisia pidetään näppärämpinä ja he ovat usein niin riippuvaisia työstä perheensä vuoksi, etteivät uskalla uhmata työnantajia järjestäytymällä", Abreu kertoo.

Kun maan minimipalkka on 180 dollaria kuussa, on se vapaatuotantovyöhykkeellä ainoastaan 83 dollaria. Vyöhykkeellä on 510 yritystä, joissa työntekijöitä on yhteensä 190 000. Ammattiyhdistykset ovat yrityskohtaisia ja niitä koko vyöhykkeellä on vain 15 yrityksessä. Vain viidessä on työehtosopimus. "Maassamme rikkaudet keskittyvät 20 prosentille väestöstä. 83 prosenttia ei käy peruskoulua loppuun, 30 prosenttia ei saa minkäänlaista koulutusta", Abreu luettelee.

"Jos työntekijöiden oikeudet paranevat, yritykset siirtyvät Haitin puolelle, missä työvoima on vieläkin halvempaa. Haluaisin tietää, miksi yritykset suosivat köyhyyttä", Abreu pohti. Dominikaaninen tasavalta ja Haiti jakavat saman saaren. Haitissa työntekijöiden minimipalkka on 39 dollaria kuussa. Se on läntisen pallonpuoliskon köyhin valtio. Ammattiyhdistysliikkeestä on jäljellä vain rippeet.

Muuttoliike tulee edelleen jatkumaan

Muuttoliike ei kuitenkaan pysähdy vielä Haitillekaan. "Yritykset siirtyvät usein ensin Afrikkaan ja vieläkin halvempien tuotantokustannusten perässä Aasiaan. Dominikaanisesta tasavallasta siirtyy paljon yrityksiä myös suoraan Kiinaan, jossa työntekijöiden järjestäytyminen on käytännössä mahdotonta."

Vapaatuotantoalueen hankalimpia yrityksiä työntekijöiden oikeuksien kannalta ovat Abreun mukaan korealaiset. "Korealaisten mielestä Dominikaanisen tasavallan työntekijät eivät tee tarpeeksi töitä", Abreu naurahtaa. Suurin osa yrityksistä on amerikkalaisia. Yhdysvalloilla on vapaatuotantoalueella preferenssisopimus, joka päättyy vuonna 2005. Abreun mukaan kauppa Yhdysvaltojen kanssa on niin tärkeää, että kahden vuoden päästä maa "yllätetään housut kintuissa" valmistautumattomana aukeavalle vapaalle kilpailulle. Jonkin verran alueella on myös yrityksiä, joiden omistus on osin paikallista, osin eurooppalaista. Alueella on mm. muutama tanskalainen ja yksi norjalainen yritys.

"Vapaatuotantoalueelle ei olla haluttu etsiä vaihtoehtoja. Ehkä vaihtoehtoinen malli, jossa taloutemme perustuisi kaakaon, kahvin ja tupakan viljelylle, olisi antanut vakaampaa vaurautta. Nykyistä mallia pidetään kuitenkin ainoana autuaaksi tekevänä", Abreu kritisoi.

Myös Dominikaanisessa tasavallassa työntekijöiden järjestäytyminen tehdään hyvin vaikeaksi: "Ammattiliiton perustamiseen tarvitaan 20 henkilön lista, joka pitää luovuttaa Työministeriölle ja työnantajalle. Usein työnantaja eristää nimetyt 20 henkilöä ja erottaa heidät kolmen kuukauden kuluttua, jolloin laissa määrätty suoja-aika on päättynyt."

Luomutiloilla ei palkkaeroja

Dominikaanisessa tasavallassa on melko paljon luomutiloja, joissa viljellään mm. Reilun kaupan banaaneja. Abreun mukaan tilojen työntekijöiden palkoissa kuluttajille kalliimmat banaanit eivät tunnu. Sen sijaan ylimääräisillä varoilla on kehitetty terveyspalveluita. Samoin sosiaaliturvajärjestelmää ollaan parhaillaan kehittämässä, mutta tilojen työntekijät eivät vielä kuulu sen piiriin. "Tällä hetkellä erot luomutilojen ja muiden tilojen työntekijöiden olosuhteissa eivät ole suuria."

Rafael Abreu on työskennellyt aiemmin tehdastyöntekijänä eri elintarvikealan yrityksissä. 52-vuotias ay-aktiivi on ollut vankilassa kaksi vuotta kylmän sodan aikana ja hänet on pidätetty noin 20 kertaa. "Viimeiseen kymmeneen vuoteen ei kuitenkaan ole ollut niin paljon fyysistä väkivaltaa ay-aktiiveja kohtaan ja olemme saaneet mediaan julki kantojamme paremmin kuin ennen. Kuitenkin edelleen on helpompaa sanoa olevansa kommunisti kuin ay-aktiivi."

SASK ja SAK tukevat Dominikaanisen tasavallan ay-liikkeen yhtenäistymistä kansalliseksi liikkeeksi koulutushankkeella.