Kiinan patohankkeita vastustetaan kotona ja naapurimaissa

Kiinan energiaviranomaiset aikovat valjastaa Nujoen, joka alkaa Tiibetin vuorilta ja laskee Salween-nimisenä Burmaan ja Thaimaahan. Patoa kaavaillaan myös Mugecuojärveen, jota tiibetiläiset kutsuvat Yetiksi.

Jangtsejokeen rakennetaan jo kovalla vauhdilla suunnatonta Kolmen rotkon patoa. Myös Lancangin - Kaakkois-Aasiassa Mekong - kohtalo on sinetöity.

Vuosikausia jatkuneesta väittelystä ja kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta maailman suurin vesivoimahanke Jangtsella etenee määrätietoisesti. Yli 20 miljardin euron Kolmen rotkon padon on määrä valmistua 2009. Hanke häätää lähes kaksi miljoonaa ihmistä asuinsijoiltaan.

Suunnitelmat Lancangin/Mekongin valjastamisesta ovat herättäneet närää Kiinan kaakkoisaasialaisissa naapurimaissa, Vietnamissa, Laosissa, Thaimaassa ja Kambodzhassa. Myös Nujoen ja Mugecuojärven patohankkeita vastustetaan alavirrassa.

Nu on viimeinen vapaana virtaava kansainvälinen joki alueella. Kiina kaavaillee 13:n padon rakentamista sen yläjuoksulle.

Thaimaan Chiang Maissa toimiva Kaakkois-Aasian Rivers Network -järjestö toimitti viime vuoden lopulla Kiinan Bangkokin-suurlähettiläälle 83 thaimaalaisen ja burmalaisen ryhmän allekirjoittaman vetoomuksen. Siinä varoitettiin patojen tuhoisista vaikutuksista yläjuoksun korvaamattomalle luonnolle ja alavirran ihmisten elinkeinoille.

Uusi kirje lähetettiin Kiinan presidentille Hu Jintaolle maaliskuussa. Sen allekirjoitti 76 järjestöä 33 maasta.

Kirjeessä korostetaan, että miljoonat yli 20 etniseen ryhmään kuuluvat ihmiset saavat Nun/Salweenin vesistöstä elantonsa, jonka patohankkeet vaarantavat.

Kirje muistuttaa myös, että yhdeksän 13 padosta tulisi alueelle, joka kuuluu YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon julistamaan maailmanperintöön.

Kolme rinnakkaista jokea -niminen alue on lauhkean ilmastovyöhykkeen runsaslajisimpia. Kasvilajeja löytyy yli 6 000, ja seudulla elää yli puolet Kiinan kotoperäisistä eläinlajeista, muun muassa uhanalainen lumileopardi.

Vesivoimahanke häätäisi vähintään 50 000 ihmistä, jotka kuuluvat alueen 22 vähemmistökansaan.

Hankkeen sosiaaliset ja ympäristövaikutukset huolestuttavat myös kiinalaisia asiantuntijoita. He pyysivät maaliskuun puolivälissä maan parlamenttia teettämään niistä tieteellisen arvioinnin.

"Nujoen patohanke on alistettava riippumattomaan ja arvovaltaiseen tutkimukseen ennen kuin sen tulevaisuudesta päätetään mitään", Kiinan vesivoimavarojen ja -tutkimuksen laitoksen vanhempi insinööri He Shaoling vaatii.

Hän edustaa ympäristönsuojelijoiden ja tutkijoiden ryhmää, jonka vastarinta on onnistunut lykkäämään hanketta jo yli puoli vuotta.

Osasyynä Kiinan haluun valjastaa lisää vesivoimaa on kasvava riippuvuus tuontiöljystä ja -kaasusta. Lisäksi energiantuotanto pätki viime vuonna peräti 19:ssä kaikkiaan 29 maakunnasta, mikä puolestaan verotti teollisuuden tuottavuutta.

Sähkönkulutusta koetettiin säädellä nostamalla energian hintaa kulutuksen huippukausina ja määräämällä suuryrityksille sähkökiintiöitä. Tilastojen mukaan Kiinan energiankulutus kasvoi viime vuonna 15 prosenttia ja oli ennätysmäiset 1,91 biljoonaa kilowattituntia.

Kiinan valtion energiamonopoli purettiin vuonna 2002, ja alalle syntyi useita yksityisiä suuryhtiöitä. Suurin niistä on China Huaneng Group, jota johtaa entisen pääministerin Li Pengin poika, Li Xiaopeng.

Mugecuojärven pato on Huanengin hanke. Suunnitelman yksityiskohdat on pidetty salassa, eivätkä tiedotusvälineet ole kertoneet siitä alun jälkeen.

(Inter Press Service)