KokoNainen murtaa ympärileikkauksiin liittyvän hiljaisuuden

KokoNainen-elokuvan julisteessa sakset leikkaavat poikki avonaisen ruusun terälehdet. Naiseksi voi kuitenkin tulla myös ilman tuskallista ympärileikkausta, on Alexis Kouroksen ohjaaman ja Ihmisoikeusliiton tuottaman elokuvan sanoma. Tiistaina ensi-iltansa saanut elokuva kertoo Suomessa asuvasta maahanmuuttajaperheestä kulttuurien ja perinteiden ristipaineessa.

Elokuvan kieli on pääosin somali, ja lähes kaikilla näyttelijöillä on maahanmuuttajatausta. Puolen tunnin mittainen tarina on tarkoitettu sekä keskustelun avaajaksi maahanmuuttajille että työvälineeksi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Sen lähtökohdan ovat haasteelliset:

“Tarkoitus on käsitellä aihetta sekä tyttöjen, poikien, naisten, terveydenhuollon että uskonnon näkökulmasta”, Kouros kertoo.

Hiljaisuutta aiheen ympärillä murtaa myös ammattihenkilöstölle laadittu, samassa yhteydessä julkistettu ohjeistus “Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa”. Erityisesti monissa Afrikan maissa ja Arabian niemimaalla esiintyvän perinteen vaikutukset on alettu tiedostaa Suomessa 1990-luvun alusta lähtien, jolloin maahanmuuttajien määrä kääntyi nopeaan kasvuun. Suomalaistyöntekijät ovat kuitenkin usein epätietoisia siitä, kuinka aihetta tulisi käsitellä asiakkaan kanssa, kenen vastuulla on ottaa asia puheeksi ja miten jo ympärileikattua naista tulisi hoitaa.

“Suositus antaa käytännönläheisiä ohjeita aiheesta keskustelemiseen, tilanteen kirjaamiseen ja seurantaan. Siinä kerrotaan myös lastensuojelun roolista ja yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon kesken tilanteissa, joissa epäillään että vanhemmat suunnittelevat tyttärensä viemistä ympärileikkaukseen”, luettelee KokoNainen –projektin projektipäällikkö Marja Tiilikainen. “Ohjeistuksen tavoitteena on, että ympärileikkauksiin liittyvä hiljaisuus murrettaisiin nimenomaan ammatillisella tasolla.”

Kiistanalainen termi

Termi “tyttöjen ympärileikkaus” on kiistanalainen; monien mielestä kyse on silpomisesta. Toimenpiteellä tarkoitetaan kaikkia kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisen sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai vahingoittaminen jollain muulla tavalla. Kivulias operaatio voi heikoissa hygieniaolosuhteissa johtaa kuolemaan tai vakaviin tulehduksiin, ja aiheuttaa myöhemmin ongelmia mm. seksuaalisessa kanssakäymisessä ja synnytyksessä.

“Keskustelimme termistä paljon, mutta ympärileikkauksen käyttäminen oli tietoinen valinta”, Tiilikainen kertoo. “Silpominen on emotionaalisesti ja sosiaalisesti hyvin latautunut ilmaisu. Aiheen käsittely myös monissa maahanmuuttajaryhmissä on helpompaa, kun termi on neutraalimpi.”

Ihmisoikeusliiton tyttöjen ympärileikkausten vastainen projekti on laajin Suomessa toteutettu. Se on paitsi kartoittanut tilannetta myös kouluttanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja maahanmuuttajia. Merkittävää työtä on tehnyt mm. erikoissairaanhoitaja Saido Mohamed, jonka saama vastaanotto kohderyhmiltä on ollut positiivinen.

“Palaute maahanmuuttajaperheiltä on ollut kunnioittavaa. Mielestäni on tärkeää, että kouluttaja on itse maahanmuuttaja, jotta hän ymmärtää kulttuurisen taustan ja puhuu koulutettavien omaa kieltä – silloin voi jopa hieman vitsailla ja saavuttaa sitä kautta luottamuksen. Kyseessähän on hyvin sensitiivinen aihe”, Mohamed toteaa.

Perinteet muuttuvat, mutta hitaasti

Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan maailmassa on 100-140 miljoonaa ympärileikattua naista, ja vuosittain noin 2 miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua ympärileikatuksi. Syyt ovat pääosin kulttuurisia ja osin uskonnollisia. Esim. Koraanissa ei kuitenkaan ole mainittu tyttöjen ympärileikkausta, vaikka perinne helposti yhdistetään islamiin.

Viime vuosina eri puolilla Eurooppaa on aloitettu useita maahanmuuttajayhteisöihin suunnattuja tyttöjen ympärileikkauksen vastaisia projekteja ja tehostettu EU:n sisäistä verkottumista asiassa. Myös Afrikassa taistellaan perinnettä vastaan lainsäädännön ja toimintaohjelmien avulla. Suomen rikoslain mukaan tyttöjen ympärileikkaus kaikissa muodoissaan on rangaistava teko, vaikka siitä ei olekaan säädetty erillistä lakia.

KokoNainen-elokuvassa ympärileikkausta tyttärelleen toivova äiti vie tämän kotimaahansa Somaliaan leikattavasti. Perillä odottaa kuitenkin yllätys: myös Afrikassa asenteet käyvät jatkuvasti kielteisemmiksi ympärileikkausta kohtaan, ja aika on vähitellen alkanut ajaa haitallisen rituaalin ohitse. Esimerkkitarinalla on siten onnellinen loppu.

KokoNainen-projekti
Mm. suositus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle löytyy kokonaisuudessaan verkossa.