Korppikotkien väheneminen vaikeuttaa "ilmahautausta" Pakistanissa
Monet parsit Pakistanissa ja Intiassa
haluaisivat, että vanha tapa ilmahaudata vainajat loppuisi. Toive voi
toteutua, koska alueen korppikotkakanta hupenee nopeasti.
Monet parsit Pakistanissa ja Intiassa haluaisivat, että vanha tapa ilmahaudata vainajat loppuisi. Toive voi toteutua, koska alueen korppikotkakanta hupenee nopeasti.
"Minua ei ilahduta ajatus, että korppikotkat
nokkivat ruumistani", pakistanilainen parsilaista syntyperää oleva
kirjailija Bapsi Sidhwa sanoo. Hän viittaa parsien hautajaistapaan,
jossa ruumis haudataan ilmaan.
"Monet parsit Pakistanissa ja
Intiassa haluaisivat, että tämä vanha tapa katoaisi", Sidhwa kertoo.
Hautaus ja krematointi kielletty
Parsit ovat persialaisten zarathustralaisten jälkeläisiä, jotka
muuttivat Intiaan ja Pakistaniin noin tuhat vuotta sitten.
Zarathustralaisille tuli ja maa ovat pyhiä, eikä niitä siksi voi
saastuttaa ruumiilla.
Koska parsit eivät voi haudata tai polttaa ruumiita, he
antavat korppikotkien syödä ne. Ruumiit kuljetetaan vuoristoon tai
niille rakennetaan "hiljaisia torneja".
"Korppikotkia ei riitä syömään kaikkia ruumiita",
merenkulkualan yrittäjä Cyrus Cowasjee huomauttaa. Parsien
uskonnollinen yhteisö on torjunut hänen tarjouksensa rakentaa
krematorio Karachiin.
Yli 12 miljoonan asukkaan Karachi on Pakistanin suurin
kaupunki. Parseja siellä asuu 2 500. Suurin parsiyhteisö, 70 000
henkeä, on Intian Mumbaissa.
"Ekologisesta näkökulmasta ilmahautaus on hyvä ratkaisu. Mutta
tämä tapa ei kehittynyt ylikansoitetuissa kaupungeissa", Sidhwa
huomauttaa.
Karachin parsiyhteisö on kutistunut 60 vuodessa neljäsosaan,
mutta kaupungissa ei riitä enää tarpeeksi korppikotkia vainajille,
Cowasjee kertoo.
Mumbaissa kuolee keskimäärin kolme parsia päivässä.
Parsiyhteisö joutui asentamaan hiljaisuuden torneihin jättimäiset
aurinkoheijastimet nopeuttamaan ruumiiden hajoamista.
Kipulääke sairastuttaa korppikotkat
Parsit eivät ole ainoita, jotka kärsivät korppikotkakadosta.
Lintu on tärkeä luonnon desinfioija, minkä zarathustralaiset ilmeisesti
tajusivat jo 3 000 vuotta sitten.
Asiantuntijoiden mukaan korppikotkan häviämisellä olisi myös suuria taloudellisia vaikutuksia.
"Korppikotkat voivat kaluta ruumiin muutamassa minuutissa luukasaksi.
Ilman korppikotkia ruumiit mätänevät, ja niissä voi syntyä esimerkiksi
pernaruttoa aiheuttavia organismeja", yhdysvaltalaisen
linnunsuojelusäätiön TPF:n ohjelmajohtaja Munir Z. Virani sanoo.
Korppikotkien huomattiin vähentyneen dramaattisesti Etelä-Aasiassa vuonna 1997.
"Vuonna 2003 huomasimme, että korppikotkien kato johtui
karjalle annetusta diklofenaakki-tulehduskipulääkkeestä", asiaa
tutkinut Virani kertoo.
Ainetta myydään suomessa kauppanimillä Voltaren ja Diclomex.
Tutkimusryhmä havaitsi, että 80 prosentilla korppikotkista oli diklofenaakista johtuva sisäelinsairaus.
Kipulääkkeen käyttö karjalle kiellettiin vuonna 2006, mutta
ympäristönsuojelijat uskovat, että sitä käytetään yhä laajalti
Etelä-Aasian maaseudulla.
Lääkeyritys Star Laboratoriesin toimitusjohtaja Shabbir Ahmed on nostanut kanteen diklofenaakin kieltoa vastaan.
"Korppikotkakanta on taantunut, koska linnuille ei enää riitä
karjanruhoja. Nykyisin karjasta käytetään kaikki. Jopa nahka ja luut
saadaan myydyksi hyvään hintaan", Ahmed sanoo.
Ahmed myös huomauttaa, että diklofenaakki on kielletty vain
eläimiltä ja ihmisille sitä määrätään edelleen kipulääkkeeksi.
Korppikotkat voivat sairastua kuolettavasti parsien ruumiista.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia