Koulut yhä useammin sotatoimien kohteena

Kahden viime vuoden aikana maailmalla tehtiin yli 5 000 hyökkäystä kouluja, opiskelijoita ja opettajia kohtaan, käy ilmi Education under Attack 2022 -raportista. Kaikkiaan yli 9 000 opiskelijaa, opettajaa ja akateemikkoa on joutunut aseellisten hyökkäysten kohteeksi kahden viime vuoden aikana.

Hyökkäykset lisääntyivät useissa konflikteista kärsivissä maissa. Eniten hyökkäyksiä kouluja vastaan tilastoitiin Malissa ja Kongossa, useita satoja tapauksia kummassakin.

Intiassa, Nigeriassa ja Pakistanissa hyökkäyksistä kärsi lukumääräisesti suurin joukko ihmisiä. Yksin Nigeriassa yli tuhat opiskelijaa ja opettajaa kuoli, haavoittui tai joutui siepatuksi.

Huomattavaa on, että oppilaitoksiin kohdistuneiden hyökkäysten määrä kasvoi jopa pandemian oloissa, vaikka eri puolilla maailmaa nähtiin vaihtelevan pituisia koulusulkuja.

Tämä selittyy ainakin osittain sillä, että raportissa hyökkäykseksi koulua vastaan luetaan myös tapaukset, joissa maan armeija tai muut aseelliset ryhmät ovat ottaneet koulurakennuksia haltuun käyttääkseen niitä omiin tarpeisiinsa. Esimerkiksi Myanmarissa on tilastoitu yli 200 tällaista tapausta sen jälkeen, kun maan armeija kaappasi vallan helmikuussa 2021.

Asejoukkojen haltuun ottamat koulurakennukset joutuvat helposti sotatoimien kohteeksi konflikteissa. Niinpä koululaiset ovat joissakin paikoissa joutuneet koronasulkujen päätyttyä palaamaan kouluihin, jotka ovat vaurioituneet taisteluissa. Pahimmissa tapauksissa kouluja ei ole voitu avata ollenkaan.

Raportti käsittelee vuosia 2020 ja 2021, joten tämän vuoden aikana Ukrainan sodassa tapahtuneet hyökkäykset kouluja vastaan eivät ole sen luvuissa mukana. Ne tulevat aikanaan näkymään dramaattisesti seuraavassa raportissa, sillä Ukrainan opetusministeriön mukaan Venäjän hyökkäyksessä on helmikuun 24. päivän jälkeen vaurioitunut yli 1 700 koulua, joista 180 on täysin tuhoutunut.