Koulutuksen, maan ja luoton puute tekee maaseudun naisista haavoittuvimpia ilmastonmuutokselle
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön tekemän, yli 100 000 maalaisperheeltä kerättyyn tietoon perustuvan raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin maaseudun naisten, köyhien ja iäkkäiden toimeentuloon. Vain yhden celsiusasteen lämpötilan nousu verottaisi naisten tuloja 34 prosenttia.
Naisia riisipellolla Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kuva: Marina Mestres Segarra / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0 DEED.
(IPS) -- ”Ilmastonmuutos vaikuttaa naisiin enemmän kuin miehiin. Jos muutos johtaa veden vähyyteen, se tarkoittaa automaattisesti vähemmän juoma- ja pesuvettä naisille. Naisten taakkaa kasvattaa myös se, että usein juuri heidän täytyy vaeltaa pitkiä matkoja vettä hakemaan”, Bradfordin yliopiston apulaisprofessori Pedi Obani sanoo.
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön FAOn raportti The Unjust Climate (Epäoikeudenmukainen ilmasto) kertoo, että ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaan kielteisesti maaseudun naisten, köyhien ja iäkkäiden toimeentuloon. Raportti pohjaa yli 100 000:lta maalaisperheeltä kerätyn tiedon analyysiin. Lopputulema on, että naisten kyky kohdata äärisään ilmiöitä ja sopeutua niihin on huonompi kuin miesten.
Pieni- ja keskituloisissa maissa naisvetoiset taloudet maaseudulla kärsivät suurempia taloudellisia menetyksiä kuin perheet, joissa pääasiallinen leiväntuoja on mies. Esimerkiksi lämpöstressi johtaa naistalouksissa kahdeksan prosenttia suurempiin tulonmenetyksiin vuodessa. Kaikkien pieni- ja keskituloisten maiden naisvetoisten talouksien yhteenlasketut menetykset arvioidaan 37 miljardiksi Yhdysvaltain dollariksi vuodessa.
Työ tai kohtu
FAOn raportin mukaan vain yhden celsiusasteen lämpötilan nousu verottaisi naisten tuloja 34 prosenttia. Ellei ilmastonmuutosta saada pysäytettyä, tulokuilut jatkavat kasvamistaan.
Kansainvälisen ympäristö- ja kehitysinstituutin tutkimuksen mukaan Intian Maharashtran osavaltiossa ilmastonmuutoksen aiheuttama sateiden vähentyminen on johtanut siihen, että maaseudun naisten on ollut pakko lähteä suurin joukoin siirtolaisiksi. Kun naissiirtolaiset löytävät työtä sokeriruokopelloilla, heidän on usein pakko alistua kohdunpoistoon. Vain siten he voivat työskennellä tauotta, ilman pelkoa kuukautisten tai synnyttämisen aiheuttamasta katkoksesta.
Naisilla on usein vähemmän maata, koulutusta ja luottokelpoisuutta kuin miehillä. Nämä tekijät ovat oleellisia ilmastonmuutokseen sopetumisessa ja vaikutusten lieventämisessä, eteläafrikkalainen tutkija Buhle Francis kertoo. Siksi naiset pitäisi ottaa mukaan päätöksentekoon, kun pohditaan sopeutumis- ja hillintäkeinoja.
”Naisten työtaakka on muutenkin raskaampi ja ilmastonmuutos vielä kärjistää olemassa olevaa eriarvoisuutta lisäämällä naisten palkatonta työtä. Sään ääri-ilmiöiden vallitessa naisilla on ensisijainen vastuu lasten, vanhusten ja sairaiden hoivaamisesta”, Francis sanoo.
Maatalouspolitiikka unohtaa naiset
Obani huomauttaa, että on vain niukasti tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista naisten oikeuksiin. Naiset suljetaan oikeusprosessien ulkopuolelle, vaikka ilmasto-oikeudenkäynnit olisivat tärkeä keino saada naisille oikeutta. Varsinkin Afrikassa tarve on huutava.
Naisten ja tyttöjen ilmastonmuutoskokemuksista on kerättävä lisää tietoa. Lisäksi naiset tarvitsevat lainopillista apua ilmasto-oikeusjuttujen nostamiseen ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavien ilmastolakien edistämiseen.
FAO analysoi vuonna 2022 68:n pieni- ja keskituloisen maan maatalouspolitiikkaa ja havaitsi, että 80 prosenttia linjauksista ei huomioinut naisia ja ilmastonmuutosta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia