Kuivuus ajamassa Nicaraguan pienviljelijät ruokapulaan

Sadekautena Murillan perheen kotitalon takana kiemurtelevan joenpahasen pitäisi tulvia valtoimenaan. Nyt joesta paistaa kivinen pohja, eikä vettä näy tippakaan.

Koko vuoden jatkunut kuivuus on kovaa vauhtia viemässä ruoan Nicaraguan pienviljelijöiltä. Pohjois-Nicaraguassa Somoton kaupungin lähellä asuvien Murillojen viime sato onnistui huonosti. Maissista ja pavuista on enää vähän jäljellä. Omasta takaa lisää ruokaa ei ole.

”Emme tehneet syyskylvöjä lainkaan”, sanoo Flerida del Carmen Cardenas Murilla, 35.

Paha pula ruoasta Nicaraguassa saattaa tulla keväällä, jos vettä ei saada. Naapurimaa Guatemalassa jo satoja ihmisiä on kuollut nälkään. Jos nälänhätä koittaa, viljelijöiden uskotaan olevan puhtaasti ulkomaisen avun varassa.

”Nicaraguan hallituksella tuskin on rahkeita auttaa”, arvioi Pohjois-Nicaraguassa toimivan suomalaisen Solidaarisuus-kansalaisjärjestön maakoordinaattori Jukka Pakkala.

Kuivuuden takia monen pienviljelijän on ollut jo pakko etsiä muita tulonlähteitä. Moni on matkustanut työn perässä erityisesti Nicaraguaa selvästi vauraampaan Costa Ricaan. Myös Murillat ovat valmistautuneet lähtemään lähivuorten kahviviljelmille, jos tarve vaatii.

Murilloilla on lehmä, 12 kanaa ja yksi sika. Rehun puutteessa eläimet syövät samaa maissia ja papuja kuin perhekin. Lehmästä saa vähän maitoa, ja kanatkin munivat, mutta pihamaalla köyden päässä röhkivästä siasta ei ole kuulemma ole kuin haittaa.

Sika pannaankin lihoiksi viimeistään vuoden lopussa, kun joulu koittaa. Kotieläinten teurastaminen on edessä myös monilla muilla pienviljelijöillä, koska eläimille ei ole enää jäljellä ruokaa kevään kuivan kauden varalle.

Aina ruoan ehtyminen ei kuitenkaan ole pelkästään kuivuuden vika. Osa pienviljelijöistä ei esimerkiksi ymmärrä varastoida vettä tai hankkia rehua pahan päivän varalle.

Osa Nicaraguan maatalousosuuskunnista ja maassa toimivista kansalaisjärjestöistä on ryhtynyt toimiin, jotta pienviljelijät selviäisivät ilmastonmuutoksen tuomasta kuivuudesta nykyistä paremmin.

Yksi keino torjua ruokapulaa on kastelujärjestelmien ja kaivojen käyttö sekä vihannesten viljely. Näillä konsteilla myös San Antonion kylässä asuvat Arsenia, 39, ja José, 50, Francisco Gonzales uskovat pärjäävänsä. Paikallisten maatalousosuuskuntien yhteistyöjärjestö on hiljattain rakentanut maissipellon laidalle sinisen kaivon. Sen ja kastelujärjestelmän avulla vettä on käytössä myös kuivina kausina.

”Ruoan tuotannon voi järjestää nyt ympäri vuoden. Vettä on käytössä juuri silloin, kun kasvit sitä tarvitsevat. Satovahingot pienenevät”, kehuu Arsenia Gonzales.

Toistaiseksi Gonzalesien pelloilla kasvaa maissia, papuja ja durraa, mutta ensi vuonna olisi tarkoitus alkaa viljellä myös tomaatteja ja paprikaa. Niistä riittäisi hyvällä hinnalla myyntiinkin.