Kuolemantuomion vastustus kasvaa

Meneillään olevan oikeusjärjestelmän uudistuksen odotetaan supistavan teloitettujen määrää 20-30 prosenttia, ihmisoikeusjärjestöt arvioivat.

Virallisia tietoja Kiinassa toimeenpannuista kuolemantuomioista ei ole saatavilla. Oikeustieteilijä Liu Renwen Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemiasta arvioi, että viime vuonna otettiin hengiltä noin 8 000 ihmistä.

Amnesty Internationalin tietoon tuli vuonna 2004 Kiinasta 3 400 teloitusta, mikä oli 90 prosenttia koko maailman luvusta. Järjestö uskoo todellisen määrän olevan korkeampi.

YK:n erikoistutkija Manfred Nowak pääsi tutustumaan Kiinan pidätyskeskuksiin miltei vuosikymmenen jatkuneiden neuvottelujen jälkeen. Hänen mukaansa oikeuslaitos nojaa liiaksi syytettyjen tunnustuksiin, jotka hankitaan usein kiduttamalla.

Yleisintä hänen mukaansa oli hakkaaminen nyrkein, kepeillä tai sähköpampulla. Osaa vangeista oli poltettu savukkeilla, toisia olivat vankitoverit pahoinpidelleet ja upottaneet veteen tai viemärijätteeseen vartijoiden määräyksestä.

Pidätetyt pakotettiin olemaan pitkiä aikoja vaikeissa asennoissa, ja kuolemaantuomittuja pidettiin jatkuvasti kahleissa tai käsiraudoissa.

Nowakin mukaan julmalla kohtelulla pyritään murtamaan vangitun tahto, jotta tämä tunnustaisi. ”Vaikka kidutus onkin varsinkin kaupungeissa vähenemässä, se on yhä yleistä Kiinassa”, hän raportoi.

Laillisuuden puolustajat ovat pitkään arvostelleet väkisin hankittuja tunnustuksia, koska ne lisäävät teloituksia ja johtavat maakuntien tuomarit jakamaan mielivaltaisia tuomioita.

Liun mukaan poliittinen painostus vaatii maakuntien tuomioistuimia pitämään rikollisuuden aisoissa, ja tuloksena on mielivaltaisia tuomioita.

Paikalliset viranomaiset pitävät kuolemanrangaistusta hyvänä työkaluna yleisen turvallisuuden valvonnassa ja ovat haluttomia luopumaan siitä, hän pohtii.

Poliittinen paine kovenee aina, kun hallitus aloittaa 1980-luvulta periytyvän iske kovaa -kampanjan rikollisuutta vastaan. Oikeusprosesseja on silloin kiihdytettävä, jotta ratkaistujen rikosten määrälle asetetut tavoitteet täytetään. Kuolemantuomiot pannaan täytäntöön pikavauhtia takaraivoon ammutulla luodilla.

Kuolemalla rangaistavien rikosnimikkeiden määrä on kaksinkertaistunut 32:sta 68:aan vuoden 1983 ensimmäisen iske kovaa -kampanjan jälkeen. Mukana on nyt talousrikoksia, kuten salakuljetus, veronkierto ja kavallus.

Sen jälkeen, kun Kiina allekirjoitti kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n sopimuksen 1998, kuolemanrangaistuksen vastustajiin on liittynyt lisää oikeustieteilijöitä, lakimiehiä ja ihmisoikeuksien puolustajia.

Mieliala mielivaltaisia tuomioita ja kiduttamalla hankittuja tunnustuksia vastaan voimistui, kun vaimonsa murhasta 11 vuotta vankilassa istunut mies jouduttiin hiljan vapauttamaan, koska vaimo oli hengissä ja eli toisen miehen kanssa.

Mielipidemittaukset kuitenkin kertovat, että valtaosa kiinalaisista kannattaa yhä kuolemantuomiota uskoen sen pelotevaikutuksen vähentävän rikollisuutta. Taustalla on myös kulttuurisia ja historiallisia syitä, kuten ajatus, että kuolema on maksettava kuolemalla.

Korkeimman kansanoikeuden presidentti Ziao Yang kertoi maaliskuussa kokoontuneelle Kiinan parlamentille, että vakavat talousrikokset rangaistaan edelleen kuolemalla. Hän lupasi kuitenkin varotoimia väärien tuomioiden välttämiseksi.

Jilinin maakunnan korkeimman oikeuden presidentti Cai Zhang muistutti asiaa koskeneessa paneelikeskustelussa, että onnistuminen vaatii luopumista kiduttamalla hankituista näytöistä.