Kurdialueen metsäpalot kärventävät laidunmaat | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kurdialueen metsäpalot kärventävät laidunmaat

Turkin kaakkoisosan kurdialueita kesäkuun alusta
piinanneet metsäpalot merkitsevät kurdeille taloudellista katastrofia.
Kurdit epäilevät vahvasti, että Turkin armeija
olisi tahallaan sytyttänyt metsäpalot.


Sirnak, Turkki, 19.07.10 - Turkin kaakkoisosan kurdialueita kesäkuun alusta piinanneet metsäpalot merkitsevät kurdeille taloudellista katastrofia.

Turkin viranomaiset ovat seuranneet passiivisesti maan kaakkoisosassa irti päässeitä raivoisia metsäpaloja

Ikizcken ja Toptepen kurdikylien asukkaat lähellä Irakin rajaa kertovat IPS:lle, että heitä uhkaa taloudellinen katastrofi ja mahdollisesti muutto pois kotikylästä.

Kurdit epäilevät vahvasti, että Turkin armeija olisi tahallaan sytyttänyt metsäpalot.

"Tuli syttyi, kun sotilaat ampuivat raketteja läheiseltä sotilastukikohdalta Cudi-vuorelle," Sirnakin alueella lampaita kaitseva Cem Guney kertoo.

"Sotilaat auttoivat meitä sammuttamaan liekkejä ensimmäisenä päivänä, mutta sen jälkeen he eivät ole tehneet mitään."

"Olemme todellisessa pulassa", Ikizcken kylän vanhin Baver Senlik puolestaan kertoo IPS:lle. "Kun tuli leviää, muuttuu tilanne yhä problemaattisemmaksi."

 

Palojen synnystä ristiriitaisia väitteitä

Turkin armeija kertoo, että tuli syttyi armeijan ja kurdien autonomiaa ajavan Kurdien työväenpuoleen PKK:n yhteenoton seurauksena.

Kyläläiset taas kiistävät asian ja vakuuttavat, että alueella ei ole ollut minkäänlaisia yhteenottoja viime aikoina.

Kyläläiset sanovat, että samantyyppiset metsä- ja peltopalot ovat kiusanneet kyliä suunnilleen samaan aikaan vuodesta kahdeksana edellisenä kesänä viime vuotta lukuun ottamatta.

He ovatkin vahvasti sitä mieltä, että armeija käyttää metsäpaloja politiikkansa välineenä.

 

Taloudellinen kriisi

Oli metsäpalojen syy mikä tahansa, niin ne vievät muutenkin köyhtyneitä kurdeja yhä suurempaan taloudelliseen ahdinkoon.

Suurin osa Sirnakin kurdeista on riippuvaisia karjan kasvatuksesta. Koska tuli on kärventänyt suurimman osan laidunmaista, on ihmisillä edessään vakavia taloudellisia ongelmia.

"Mitään ei ole jäljellä ... ei puita, ei pensaita," Toptepen kylän vanhin Sivan Aslan sanoo.

"Koska kaikki on palanut, meidän pitää ostaa karjalle ruokaa."

Hänen mukaansa kylät ovat menettäneet myös valtavasti hedelmäpuita. Menetys maksaa jokaiselle taloudelle noin 1 000 - 1 500 euroa vuodessa.

Kyläläisillä on metsäpalojen lisäksi muitakin ongelmia, sillä sotilaat estävät lampaiden viemisen vanhoille vuoristossa sijaitseville laitumille turvallisuussyihin vedoten.

Esimerkiksi Ikizcken kylän pitäisi tuoda eläimensä pois laitumilta joka päivä ennen iltarukousta.

"Täällä ei ole ollut yhteydenottoja vuosiin, mutta sotilaat yhä estävät pääsyn laidunmaille", Baver Senlik kertoo.

Karjan pääluku on jo laskenut kylässä 15 000:sta 500:een. "Meillä ei ole muuta tulonlähdettä kuin karja. Kun emme voi laiduntaa, pysymme nälkäisinä ja emmekä voi lähettää lapsiamme kouluun," Senlik kertoo IPS:lle.

Sekä Ikizcken että Topteten johtajat ovat vieneet hätäsanomaa useille viranomaisille. Valitukset on kyllä kuunneltu, mutta siinä kaikki.

"Tulen sammuttamiseksi tarvittaisiin jo helikoptereita", kylien johtajat sanovat.

Samantyyppisiä outoja tulipaloja on havaittu myös muualla Turkin kaakkoisosissa. Esimerkiksi Hasankayfin kaupungin lähellä olevista kylistä tuhoutui tuhansia hedelmäpuita metsäpalon takia.

Lähellä olevasta sotilastukikodasta ei tultu auttamaan kyläläisiä sammutustöissä.

Kurdit ja Kurdistan


Kurdeja asuu Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian rajojen muodostamalla vuorisoisella alueella, Kurdistanissa. Heitä on sanottu maailman suurimmaksi kansaksi ilman omaa valtiota. Maailmassa on arviolta 27–36 miljoonaa kurdia.

Kurdistanin rajoja on vaikea määritellä, sillä mikään edellä mainituista valtioista ei tunnusta Kurdistania väestöllisenä tai maantieteellisenä kokonaisuutena.

Kurdistaniin sisällytetään yleensä alueet, joilla on suuri kurdiväestö.

Yhden arvion mukaan Kurdistanissa elää 35-40 miljoonaa ihmistä 190 000 neliökilometrillä (IPS)

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia