Kurdialueen metsäpalot kärventävät laidunmaat
Turkin kaakkoisosan kurdialueita kesäkuun alusta
piinanneet metsäpalot merkitsevät kurdeille taloudellista katastrofia.
Kurdit epäilevät vahvasti, että Turkin armeija
olisi tahallaan sytyttänyt metsäpalot.
Sirnak, Turkki, 19.07.10 - Turkin
kaakkoisosan kurdialueita kesäkuun alusta piinanneet metsäpalot
merkitsevät kurdeille taloudellista katastrofia.
Turkin viranomaiset ovat seuranneet passiivisesti maan kaakkoisosassa
irti päässeitä raivoisia metsäpaloja
Ikizcken ja Toptepen kurdikylien asukkaat lähellä Irakin rajaa kertovat
IPS:lle, että heitä uhkaa taloudellinen katastrofi ja mahdollisesti
muutto pois kotikylästä.
Kurdit epäilevät vahvasti, että Turkin armeija olisi tahallaan
sytyttänyt metsäpalot.
"Tuli syttyi, kun sotilaat ampuivat raketteja läheiseltä
sotilastukikohdalta Cudi-vuorelle," Sirnakin alueella lampaita kaitseva
Cem Guney kertoo.
"Sotilaat auttoivat meitä sammuttamaan liekkejä ensimmäisenä päivänä,
mutta sen jälkeen he eivät ole tehneet mitään."
"Olemme todellisessa pulassa", Ikizcken kylän vanhin Baver Senlik
puolestaan kertoo IPS:lle. "Kun tuli leviää, muuttuu tilanne yhä
problemaattisemmaksi."
Palojen synnystä ristiriitaisia väitteitä
Turkin armeija kertoo, että tuli syttyi armeijan ja kurdien autonomiaa
ajavan Kurdien työväenpuoleen PKK:n yhteenoton seurauksena.
Kyläläiset taas kiistävät asian ja vakuuttavat, että alueella ei ole
ollut minkäänlaisia yhteenottoja viime aikoina.
Kyläläiset sanovat, että samantyyppiset metsä- ja peltopalot ovat
kiusanneet kyliä suunnilleen samaan aikaan vuodesta kahdeksana
edellisenä kesänä viime vuotta lukuun ottamatta.
He ovatkin vahvasti sitä mieltä, että armeija käyttää metsäpaloja
politiikkansa välineenä.
Taloudellinen kriisi
Oli metsäpalojen syy mikä tahansa, niin ne vievät muutenkin köyhtyneitä
kurdeja yhä suurempaan taloudelliseen ahdinkoon.
Suurin osa Sirnakin kurdeista on riippuvaisia karjan kasvatuksesta.
Koska tuli on kärventänyt suurimman osan laidunmaista, on ihmisillä
edessään vakavia taloudellisia ongelmia.
"Mitään ei ole jäljellä ... ei puita, ei pensaita," Toptepen kylän
vanhin Sivan Aslan sanoo.
"Koska kaikki on palanut, meidän pitää ostaa karjalle ruokaa."
Hänen mukaansa kylät ovat menettäneet myös valtavasti hedelmäpuita.
Menetys maksaa jokaiselle taloudelle noin 1 000 - 1 500 euroa vuodessa.
Kyläläisillä on metsäpalojen lisäksi muitakin ongelmia, sillä sotilaat
estävät lampaiden viemisen vanhoille vuoristossa sijaitseville
laitumille turvallisuussyihin vedoten.
Esimerkiksi Ikizcken kylän pitäisi tuoda eläimensä pois laitumilta joka
päivä ennen iltarukousta.
"Täällä ei ole ollut yhteydenottoja vuosiin, mutta sotilaat yhä estävät
pääsyn laidunmaille", Baver Senlik kertoo.
Karjan pääluku on jo laskenut kylässä 15 000:sta 500:een.
"Meillä ei ole muuta tulonlähdettä kuin karja. Kun emme voi laiduntaa,
pysymme nälkäisinä ja emmekä voi lähettää lapsiamme kouluun," Senlik
kertoo IPS:lle.
Sekä Ikizcken että Topteten johtajat ovat vieneet hätäsanomaa useille
viranomaisille. Valitukset on kyllä kuunneltu, mutta siinä kaikki.
"Tulen sammuttamiseksi tarvittaisiin jo helikoptereita", kylien johtajat
sanovat.
Samantyyppisiä outoja tulipaloja on havaittu myös muualla Turkin
kaakkoisosissa. Esimerkiksi Hasankayfin kaupungin lähellä olevista
kylistä tuhoutui tuhansia hedelmäpuita metsäpalon takia.
Lähellä olevasta sotilastukikodasta ei tultu auttamaan kyläläisiä
sammutustöissä.
Kurdit ja Kurdistan
Kurdeja asuu Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian rajojen muodostamalla vuorisoisella alueella, Kurdistanissa. Heitä on sanottu maailman suurimmaksi kansaksi ilman omaa valtiota. Maailmassa on arviolta 27–36 miljoonaa kurdia.
Kurdistanin rajoja on vaikea määritellä, sillä mikään edellä mainituista valtioista ei tunnusta Kurdistania väestöllisenä tai maantieteellisenä kokonaisuutena.
Kurdistaniin sisällytetään yleensä alueet, joilla on suuri kurdiväestö.
Yhden arvion mukaan Kurdistanissa elää 35-40 miljoonaa ihmistä 190 000 neliökilometrillä (IPS)
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia