Kuubassa harkitaan kuponkitalouden lopettamista

Kuuba harkitsee luopumista saarella 46 vuotta käytössä olleista säännöstelykupongeista. Kuukausittainen kuponkivihko on taannut kaikille 11,2 miljoonalle kuubalaiselle tietyn määrän ruoka- ja muita perustarvikkeita valtion tukemilla edullisilla hinnoilla.

Ajatus säännöstelyn lopettamisesta herättää ristiriitaisia tunteita: yhdelle kupongit symbolisoivat sosialismin epäonnistumista, toiset pitävät niitä saavutettuna etuna, josta ei haluta luopua.

Asiantuntijoiden mukaan Kuuban hallitus on alkanut uskoa, että kuponkien aika on ohi.

"Niistä ei kuitenkaan voida luopua äkkinäisesti, ja muutoksen kielteisiä vaikutuksia on pehmennettävä", taloustieteen professori Armando Nova pohtii.

Hän kannattaa kupongeista luopumista, koska osa kuubalaisista pärjäisi hyvin ilmankin ja kaikille kohdistuva etu vain vahvistaa eriarvoisuutta.

"Olisi parempi tukea yksilöitä ja perheitä kuin tuotteita", hän sanoo.

Kupongeilla kolmasosa perusruoasta

Keskustelu kiihtyi sen jälkeen, kun Kuuban presidentti Raúl Castro valitti, ettei maan talous kestä valtavia tukiaisia, joiden varassa säännöstely toimii.

Virallisen tiedon mukaan kuponkiruoan tuki on maksanut valtiolle keskimäärin miljardi dollaria (dollari on noin 0,63 euroa) vuodessa. Tänä vuonna kustannus likimain tuplaantuu hintojen nousun vuoksi.

"Kupongit eivät kata koko kuukautta, mutta ainakin saan joitakin tuotteita halvalla: riisiä, papuja, sokeria ja hiukan proteiinia. Silti eläkkeeni haihtuu kuin savuna ilmaan", entinen opettaja Digna Pérez, 59, valittaa.

Ajatus kuponkien katoamisesta on hänelle kauhistus.

Pérezin mainitsemien tuotteiden ohella kupongeilla saa ostaa muun muassa ruokaöljyä, munia sekä saippuaa ja hammastahnaa.

Novan mukaan säännöstelyruoka tyydyttää nyt 36 prosenttia kuubalaisten päivittäisestä kalorintarpeesta ja kattaa 12 päivää kuukaudesta. Valkuaisen osalta kate riittää kymmeneksi päiväksi ja rasvojen yhdeksäksi.

Säännöstely käyttöön kauppasaarron vuoksi

"Kuponkivihko on vain varjo 1960-luvun vastaavasta, mutta ei merkityksetön", Nova sanoo.

Säännöstely aloitettiin 1962 osin sen seurauksena, että Kuuban silloinen tärkein kauppakumppani Yhdysvallat oli julistanut sosialistisen saarivaltion kauppasaartoon.

Toinen syy oli kansan ostovoiman kasvu ohi kulutustavaroiden tarjonnan. Säännöstelyllä pyrittiin turvaamaan kaikille edulliset perustarvikkeet.

Säännöstelyn sekä sen rinnalle syntyneiden vapaiden markkinoiden ansiosta Kuuba oli 1980-luvun koittaessa saavuttanut kansalaisten tasa-arvon, jolle ei ollut vertaa Latinalaisessa Amerikassa, Nova muistuttaa.

Sosialismin romahtaminen Euroopassa kuitenkin vei Kuubalta tukijat ja markkinat. Talous joutui vapaaseen pudotukseen.

Nyt talous on elpynyt pahimmasta aallonpohjasta, mutta varsinkin tuoretavara on tuottajatorilla kallista.
Kengät, hygieniatarvikkeet, kodintarvikkeet sekä kuponkivihosta puuttuvat ruokatavarat taas täytyy hankkia valtion valuuttakaupasta vaihdettavilla pesoilla (CUC), jotka maksavat 25 tavallista pesoa tai 1,25 dollaria.

Kuubalaisten keskipalkka oli viime vuoden lopulla noin 385 pesoa kuussa.