Kuvia maattomien elämästä
Brasilian maareformi on edennyt takkuisasti. Lisäksi kansainväliset metsäyhtiöt ovat tuleet kilpailemaan viljelykelpoisesti maasta, mikä on johtanut konflikteihin maattomien liikkeen kanssa. Sebastião Salgado on kamerallaan tallentanut tätä todellisuutta.
Brasilian maareformi on edennyt takkuisasti. Lisäksi kansainväliset metsäyhtiöt ovat tuleet kilpailemaan viljelykelpoisesti maasta, mikä on johtanut konflikteihin maattomien liikkeen kanssa. Sebastião Salgado on kamerallaan tallentanut tätä todellisuutta.
Brasilialaisen dokumenttivalokuvaajan Sebastião Salgadon TERRA-näyttely Brasilian maattomien liikkeestä avattiin eilen. Näyttely on esillä Kaapelitehtaan aulagalleriassa 23. toukokuuta saakka.
Vuonna 1944 syntynyt Sebastião Salgado kouluttautui ekonomistiksi ja valmistuttuaan työskenteli kansainvälisessä kahviyhtiössä. Vuonna 1973 hän kuitenkin vaihtoi ekonomistin työnsä valokuvaukseen, aluksi uutiskuvaajaksi, minkä jälkeen hän on keskittynyt dokumenttikuvaukseen.
Salgadon kuvissa on sekä vahva yhteiskunnallinen ote että tilanteessa läsnäolon tuntu, ja sitä kautta saatu luottamus kuvattaviinsa. Kaikkinainen tirkistely loistaa poissaolollaan Salgadon kuvista. Niissä pääosassa ovat ihmiset, jotka helposti unohdetaan. Hänen periaatteenaan on esittää köyhyyttä kuvattaville arvokkaalla tavalla.
Teknisesti Salgadon kuvat ovat huippuluokkaa, teräviä ja sävykkäitä. Erityisen ihailtavaa on se, kuinka Salgado saa kuviensa tummimpien kohtien sävyt erottumaan toisistaan.
Salgadon kansainvälisesti tunnetuimmat kuvat ovat brasilialaisen Serra Peladan kultakaivoksen työntekijöistä kuvattu sarja. Muita hänen tunnettuja töitään ovat muun muassa Sahelin autiomaassa eläviä ihmisiä ja siirtolaisuutta kuvaavat sarjat, jotka on myös julkaistu kirjoina.
TERRA-näyttely keskittyy brasilialaisten pienviljelijöiden ja maattomien elämään. Näyttely on omistettu Brasilian maattomien liikkeelle MST:lle (Movimento dos Trabalhadores Rurais Sem Terra). Noin 1,5 miljoonan jäsenen MST on Brasilia suurin maattomien liike, joka perustettiin vuonna 1984.
Näyttelyssä on myös muutamia kuvia Serra Peladan kaivoksesta sekä Salgadon eri maiden työläisiä kuvaavasta sarjasta. Nämäkin kuvat sopivat hyvin näyttelyn yleisteemaan. Brasialiassa maattomuus tai maan omistaminen on koko yhteiskunnan läpäisevä poliittinen ongelma.
Vaikka Brasilia on pinta-alaltaan suuri maa, noin 25 kertaa Suomea suurempi, erityisesti viljelykelpoisesta maasta on pulaa ja sen omistus on keskittynyt muutamalle prosentille väestöstä. Maareformien toteutus ei ole onnistunut, eikä vuonna 1988 perustuslakiin lisättyä alkuperäiskansojen maiden rajausta ja uudelleenjakoa ole vieläkään toteutettu.
Brasilialaisten maanomistajien lisäksi maattomat ovat viime vuosina saaneet uusia kilpailijoita viljelykelpoisesta maasta. Kansainväliset paperi- ja selluloosayhtiöt ovat tehneet suuria investointeja Brasiliaan sekä sen naapurimaihin. Yksi Brasiliassa toimivista paperi- ja selluloosayhtiöistä on Stora Enso, jonka suurimpia omistajia ovat Suomen valtio ja ruotsalainen Wallenbergin säätiö.
Metsäyhtiöille Brasilia tarjoaa taloudellisesti edullisen toimintaympäristön, mutta ennen kaikkea mahdollisuuden käyttää selluloosan raaka-aineena nopeasti kasvavaa eukalyptuspuuta. Eukalyptusta viljellään puupelloilla, joita paikalliset asukkaat kutsuvat vihreiksi aavikoiksi.
Puupeltojen perustaminen vie maata ruuantuotannolta ja ne vaikuttavat paikallisesti vesivaroihin, ympäristöön ja sosiaalisiin oloihin. Ja kun kyse on mittavista investoinneista maassa, jonka sijoitus korruptioindeksillä viime vuonna oli 75 (Suomen sijoitus oli kuusi), houkutus kokeilla laillisuuden rajoja on suuri.
Esimerkiksi viime heinäkuussa Stora Enson puoliksi omistamaa Veracel-yhtiötä syytettiin poliitikkojen lahjonnasta ja rahanpesusta. Bahian osavaltiossa sijaitsevan Eunápoliksen kaupungin julkisen syyttäjän mukaan rahanpesun lisäksi Veaceliä epäiltiin eukalyptusplantaasien laittomasta laajentamisesta, rajojen muuttamisesta sekä dokumenttien väärentämisestä.
Vuonna 1944 syntynyt Sebastião Salgado kouluttautui ekonomistiksi ja valmistuttuaan työskenteli kansainvälisessä kahviyhtiössä. Vuonna 1973 hän kuitenkin vaihtoi ekonomistin työnsä valokuvaukseen, aluksi uutiskuvaajaksi, minkä jälkeen hän on keskittynyt dokumenttikuvaukseen.
Köyhyydestä arvokkaalla tavalla
Salgadon kuvissa on sekä vahva yhteiskunnallinen ote että tilanteessa läsnäolon tuntu, ja sitä kautta saatu luottamus kuvattaviinsa. Kaikkinainen tirkistely loistaa poissaolollaan Salgadon kuvista. Niissä pääosassa ovat ihmiset, jotka helposti unohdetaan. Hänen periaatteenaan on esittää köyhyyttä kuvattaville arvokkaalla tavalla.
Teknisesti Salgadon kuvat ovat huippuluokkaa, teräviä ja sävykkäitä. Erityisen ihailtavaa on se, kuinka Salgado saa kuviensa tummimpien kohtien sävyt erottumaan toisistaan.
Salgadon kansainvälisesti tunnetuimmat kuvat ovat brasilialaisen Serra Peladan kultakaivoksen työntekijöistä kuvattu sarja. Muita hänen tunnettuja töitään ovat muun muassa Sahelin autiomaassa eläviä ihmisiä ja siirtolaisuutta kuvaavat sarjat, jotka on myös julkaistu kirjoina.
TERRA-näyttely keskittyy brasilialaisten pienviljelijöiden ja maattomien elämään. Näyttely on omistettu Brasilian maattomien liikkeelle MST:lle (Movimento dos Trabalhadores Rurais Sem Terra). Noin 1,5 miljoonan jäsenen MST on Brasilia suurin maattomien liike, joka perustettiin vuonna 1984.
Näyttelyssä on myös muutamia kuvia Serra Peladan kaivoksesta sekä Salgadon eri maiden työläisiä kuvaavasta sarjasta. Nämäkin kuvat sopivat hyvin näyttelyn yleisteemaan. Brasialiassa maattomuus tai maan omistaminen on koko yhteiskunnan läpäisevä poliittinen ongelma.
Metsäyhtiöt kilpailevat maasta
Vaikka Brasilia on pinta-alaltaan suuri maa, noin 25 kertaa Suomea suurempi, erityisesti viljelykelpoisesta maasta on pulaa ja sen omistus on keskittynyt muutamalle prosentille väestöstä. Maareformien toteutus ei ole onnistunut, eikä vuonna 1988 perustuslakiin lisättyä alkuperäiskansojen maiden rajausta ja uudelleenjakoa ole vieläkään toteutettu.
Brasilialaisten maanomistajien lisäksi maattomat ovat viime vuosina saaneet uusia kilpailijoita viljelykelpoisesta maasta. Kansainväliset paperi- ja selluloosayhtiöt ovat tehneet suuria investointeja Brasiliaan sekä sen naapurimaihin. Yksi Brasiliassa toimivista paperi- ja selluloosayhtiöistä on Stora Enso, jonka suurimpia omistajia ovat Suomen valtio ja ruotsalainen Wallenbergin säätiö.
Metsäyhtiöille Brasilia tarjoaa taloudellisesti edullisen toimintaympäristön, mutta ennen kaikkea mahdollisuuden käyttää selluloosan raaka-aineena nopeasti kasvavaa eukalyptuspuuta. Eukalyptusta viljellään puupelloilla, joita paikalliset asukkaat kutsuvat vihreiksi aavikoiksi.
Puupeltojen perustaminen vie maata ruuantuotannolta ja ne vaikuttavat paikallisesti vesivaroihin, ympäristöön ja sosiaalisiin oloihin. Ja kun kyse on mittavista investoinneista maassa, jonka sijoitus korruptioindeksillä viime vuonna oli 75 (Suomen sijoitus oli kuusi), houkutus kokeilla laillisuuden rajoja on suuri.
Esimerkiksi viime heinäkuussa Stora Enson puoliksi omistamaa Veracel-yhtiötä syytettiin poliitikkojen lahjonnasta ja rahanpesusta. Bahian osavaltiossa sijaitsevan Eunápoliksen kaupungin julkisen syyttäjän mukaan rahanpesun lisäksi Veaceliä epäiltiin eukalyptusplantaasien laittomasta laajentamisesta, rajojen muuttamisesta sekä dokumenttien väärentämisestä.
Sebastião Salgadon valokuvia
Landless Voices - Terra-näyttelyn kuvia (englanti - portugali)
Googlen Terra-kuvahaku
Kuvia Serra Peladan kaivoksesta
Brasilian maattomien liikkeestä
Movimento dos Trabalhadores Rurais Sem Terran (MST) englanninkielinen verkkosivu
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia