Lääkekasvi antaa niukan elannon Namibian saneille
Nivelvaivoja helpottava paholaisenjuuri tuottaa kerääjilleen noin 40 euroa sesongissa. Namibian san-kansaa sen kerääminen ei juuri rikastuta, vaan voitot valuvat lääketeollisuudelle.
Nguni Diyasen kuokkii maata varovasti ja siirtyy
sitten kaivamaan paljain käsin. Puolen metrin syvyydestä paljastuu
paholaisenjuuri - kasvi, joka antaa hänelle niukan elannon ja helpottaa
monen nivelvaivaisen elämää.
"Paholaisenjuuri tuottaa kerääjille noin 40 euroa sesongissa.
Sovitun kiintiön kokoaminen saattaa viedä kuutisen viikkoa", kertoo
yhteisön johtaja Johannes Litcholo, joka asuu Omegan kylässä Namibian
Bwabwatan kansallispuistossa.
"Otamme lapset ja tavaramme mukaan, lastaamme vettä aasien selkään ja
vaellamme syvälle pensastoon, jonka hiekassa mukulat viihtyvät. Joskus
norsulaumat vievät vetemme tai leijonat ajavat keräilijät puuhun", hän
selostaa.
Aiemmin busmanneiksi kutsuttuun san-kansaan kuuluva khwe-heimo on seudun
alkuperäistä väestöä. Saneja hyljeksitään itsenäisessä Nambiassa, koska
Etelä-Afrikan armeija käytti heitä jäljittäjinään itsenäisyyssodan
aikana.
Kansallispuiston säännöt rajoittavat sanien liikkumista ja toimintaa,
joten vanhat jäljitys- ja metsästystaidot ovat katoamassa. Alkoholismi
ja aids rehottavat.
Keräämällä ei rikastu
Lääketeollisuus huomasi harpagojuuriin kuuluvan paholaisenjuuren
parantavat ominaisuudet 1960-luvulla, mutta kerääjät eivät ole
rikastuneet sen vientitulolla.
"Kuorma-autot tulivat yöllä noutamaan lastin ja maksoivat khweille
mitättömiä summia", kertoo Friedrich Alpers, jonka IRDNC-järjestö
edistää nyt alueella luomuviljelyä, matkailua ja huvimetsästystä.
Järjestö välitti pari vuotta sitten reilun kaupan periaatteisiin
nojaavan sopimuksen alueen 5 000 asukkaan ja lääkekasvia vievän
yrityksen välillä. Luomukeräilyyn koulutettiin 361 khwetä, jotka saivat
viime vuonna kokoon 18 tonnia paholaisenjuurta.
Diyasen nostaa maasta kookkaan mukulan ja kertoo, että osa juuresta
jätetään turvaamaan uutta kasvua.
Mukula siivutetaan ja levitetään verkkoon kuivumaan. Maahan kaivettu
kuoppa peitetään huolellisesti.
Litcholon mukaan juurista saatu kilohinta oli toissa vuonna varsin hyvä:
yli 1,5 euroa.
"Mutta laman ja varastojen kasvun vuoksi hinta puolittui viime vuonna.
Luomusertifioinnnin ansiota toivomme kuitenkin saavamme nyt 2,4 euroa
kilolta", hän jatkaa.
Ostajayrityksen johtaja David Cole tyrmää haaveen: markkinatilanne
painaa tänä vuonna reilunkin hinnan vain vähän yli euroon kilolta.
Ilmastonmuutos heikentää mahdollisuuksia
Colen mukaan kerääjien saaminen mukaan kestävään tuotantoon voi
asteittain kasvattaa heidän osuuttaan lääketeollisuuden voitoista.
Paholaisenjuuren ja khwe-heimon tulevaisuuden yllä on kuitenkin monia
uhkia. Ilmastonmuutos lisää kuivuutta, joka heikentää mukulakasvin
elinmahdollisuuksia.
Itäisen Kawangon asukkaat taas pyrkivät levittämään viljelyksenä ja
laitumensa Bwabwataan tunnustamatta sen suojeltua asemaa.
"Meillä ei ole muuta tulonlähdettä kuin mukulat. Kansallispuistossa ei
saa metsästää eikä aidata peltoja, joten norsut tallovat viljelyksemme",
Litcholo valittaa.
Metsästysluvat on jäädytetty osin häikäilemättömien safarinjärjestäjien
takia.
Uusia lupia odotellessaan khwet ovat paljolti ulkopuolisen avun varassa
ja nälkä on Litcholon mukaan osa arkea.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia