Laiton kalakauppa kutistanut saaliit Viktoriajärvellä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Laiton kalakauppa kutistanut saaliit Viktoriajärvellä

Monet luvatta pyydetyt
niilinahvenet ja tilapiat päätyvät eurooppalaisiin ruokapöytiin, mutta
ranta-asukkailla ei ole varaa edes kalanpäihin.


Viktoriajärvi. Kuva: Herkko Eskelinen

Monet luvatta pyydetyt niilinahvenet ja tilapiat päätyvät eurooppalaisiin ruokapöytiin, mutta ranta-asukkailla ei ole varaa edes kalanpäihin.

Niilinahvenen hupeneminen ja hintojen nousu uhkaavat viedä leipäpuun noin 40 miljoonalta ihmiseltä Ugandassa, Keniassa ja Tansaniassa.

Brittiläiset siirtomaaisännät istuttivat niilinahventa 1950-luvulla Viktoria
järveen, jossa petokala teki selvää monista alkuperäislajeista.

 

Liikapyynti heikentää saaliita

Ahvenelle on riittänyt kysyntää Euroopassa, ja rannikkovaltiot ovat tienanneet sillä paremmin kuin perinteisillä vientiartikkeleillaan kahvilla ja puuvillalla.

Pelkästään Ugandassa on 20 kalatehdasta, ja se vei takavuosina yli 30 000 tonnia kalaa vuodessa. Kalastusministeriön mukaan vientitulojen ennakoidaan tällä kaudella laskevan kolmanneksen vuoden 2005 yli 116 miljoonasta eurosta.

Liiallinen pyynti ja tuhoisat menetelmät ovat heikentäneet saaliita.

"Kalastaja, joka pyytää 50 verkolla, sai kymmenen vuotta sitten sata kiloa niilinahventa päivässä. Nyt saalis jää 20-30 kiloon", Gaban kalastusrannan puheenjohtaja Dirisa Walusimbi Gamweru kertoo.

Viktoriajärven kalastusyhdistyksen mukaan rantavaltioissa on jouduttu sulkemaan kymmenen kalatehdasta ja 25 jäljellä olevaa toimivat vajaateholla.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Dickson Nyeko kertoo, että järvellä rekisteröityjen veneiden määrää kasvoi 16 prosenttia joulukuusta 2006. Veneet seilaavat yhä kauemmas ja turvautuvat luvattomiin pyyntivälineisiin saadakseen kalatehtaille jalostettavaa.

 

Perkuujätteillekin vientimarkkinat

Ugandan pääkaupungissa Kampalassa niilinahvenen kilohinta on seitsenkertaistunut noin 2,7 euroon. Monilla ei ole enää varaa edes perkausjätteisiin – kalanpäihin ja ruotoihin – joita ennen sai fileitä vievistä tehtaista edullisesti.

Nyt perkuujätteillekin on löytynyt vientimarkkinoita Kongon demokraattisesta tasavallasta, Keski-Afrikan tasavallasta ja Etelä-Sudanista.

"Jopa kalannahkarullat kelpaavat kongolaisille ja tshadilaisille. Me saamme rahat. Olemme kehittäneet alaa", Gaban kalamarkkinoiden tiedottaja Mugisha Kanywani selittää.

Gaban naiset saivat perinteisesti elantonsa kalakaupalla, mutta moni joutuu nyt myymään Viktoriajärven saarilta tuotua polttopuuta.

Kalojen hupeneminen on kiristänyt myös valtioiden välisiä suhteita. Uganda on pidättänyt kenialaiskalastajia, joita tulee sen mukaan rajan yli 300 joka päivä.

Viktorianjärvestä kuuluu 51 prosenttia Tansanialle ja, 43 prosenttia Ugandalle. Kenian osuus vesistöstä on vain kuusi prosenttia, mutta tuoreen selvityksen mukaan sillä on eniten veneitä ja kalastajia.

Kolmen maan kalastusministerit tapasivat lokakuussa ja patistivat ristiriitojen ratkaisua, laittoman kalastuksen kitkemistä ja suojelualueita kalakantojen elvyttämiseksi.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia