Laiton kalakauppa kutistanut saaliit Viktoriajärvellä
Monet luvatta pyydetyt
niilinahvenet ja tilapiat päätyvät eurooppalaisiin ruokapöytiin, mutta
ranta-asukkailla ei ole varaa edes kalanpäihin.
Viktoriajärvi. Kuva: Herkko Eskelinen
Niilinahvenen hupeneminen ja hintojen nousu
uhkaavat viedä leipäpuun noin 40 miljoonalta ihmiseltä Ugandassa,
Keniassa ja Tansaniassa.
Brittiläiset siirtomaaisännät istuttivat niilinahventa
1950-luvulla Viktoriajärveen, jossa petokala teki selvää monista
alkuperäislajeista.
Liikapyynti heikentää saaliita
Ahvenelle on riittänyt kysyntää Euroopassa, ja rannikkovaltiot ovat
tienanneet sillä paremmin kuin perinteisillä vientiartikkeleillaan
kahvilla ja puuvillalla.
Pelkästään Ugandassa on 20 kalatehdasta, ja se vei takavuosina
yli 30 000 tonnia kalaa vuodessa. Kalastusministeriön mukaan
vientitulojen ennakoidaan tällä kaudella laskevan kolmanneksen vuoden
2005 yli 116 miljoonasta eurosta.
Liiallinen pyynti ja tuhoisat menetelmät ovat heikentäneet saaliita.
"Kalastaja, joka pyytää 50 verkolla, sai kymmenen vuotta sitten
sata kiloa niilinahventa päivässä. Nyt saalis jää 20-30 kiloon", Gaban
kalastusrannan puheenjohtaja Dirisa Walusimbi Gamweru kertoo.
Viktoriajärven kalastusyhdistyksen mukaan rantavaltioissa on
jouduttu sulkemaan kymmenen kalatehdasta ja 25 jäljellä olevaa toimivat
vajaateholla.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Dickson Nyeko kertoo, että
järvellä rekisteröityjen veneiden määrää kasvoi 16 prosenttia
joulukuusta 2006. Veneet seilaavat yhä kauemmas ja turvautuvat
luvattomiin pyyntivälineisiin saadakseen kalatehtaille jalostettavaa.
Perkuujätteillekin vientimarkkinat
Ugandan pääkaupungissa Kampalassa niilinahvenen kilohinta on
seitsenkertaistunut noin 2,7 euroon. Monilla ei ole enää varaa edes
perkausjätteisiin – kalanpäihin ja ruotoihin – joita ennen sai fileitä
vievistä tehtaista edullisesti.
Nyt perkuujätteillekin on löytynyt vientimarkkinoita Kongon
demokraattisesta tasavallasta, Keski-Afrikan tasavallasta ja
Etelä-Sudanista.
"Jopa kalannahkarullat kelpaavat kongolaisille ja
tshadilaisille. Me saamme rahat. Olemme kehittäneet alaa", Gaban
kalamarkkinoiden tiedottaja Mugisha Kanywani selittää.
Gaban naiset saivat perinteisesti elantonsa kalakaupalla,
mutta moni joutuu nyt myymään Viktoriajärven saarilta tuotua
polttopuuta.
Kalojen hupeneminen on kiristänyt myös valtioiden välisiä
suhteita. Uganda on pidättänyt kenialaiskalastajia, joita tulee sen
mukaan rajan yli 300 joka päivä.
Viktorianjärvestä kuuluu 51 prosenttia Tansanialle ja, 43
prosenttia Ugandalle. Kenian osuus vesistöstä on vain kuusi prosenttia,
mutta tuoreen selvityksen mukaan sillä on eniten veneitä ja kalastajia.
Kolmen maan kalastusministerit tapasivat lokakuussa ja
patistivat ristiriitojen ratkaisua, laittoman kalastuksen kitkemistä ja
suojelualueita kalakantojen elvyttämiseksi.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia