Limassa kaavaillaan aurinkosähkön hyödyntämistä, jotta köyhillekin saataisiin vettä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Limassa kaavaillaan aurinkosähkön hyödyntämistä, jotta köyhillekin saataisiin vettä

Perun pääkaupungin vuorenrinteillä sijaitsee yli miljoonan asukkaan San Juan de Luriganchon alue. Ympäristöinsinööri Yeffel Pedreros suunnittelee hanketta, jossa asukkaille pumpattaisiin vettä aurinkosähköllä käyvien pumppujen avulla. Näin saataisiin toimitettua vettä ekologisella tavalla.

Perulaiset Yeffel Pedreros ja Freyre Pedraza vuorenrinteellä sijaitsevassa kylässä

Perulaiset ympäristöinsinöörit Yeffel Pedreros ja Freyre Pedraza haluavat parantaa elinoloja Liman reunalla kasvavalla San Juan de Luriganchon alueella. Kuva: Mariela Jara / IPS.

(IPS) -- Perun pääkaupungin Liman tiheimmin asutulta alueelta puuttuu vesijohto ja paljon muuta. Puutteet voidaan ratkaista ekologisesti, uskovat nuoret ympäristöinsinöörit, jotka hakivat oppia Brasiliasta.

24-vuotiaat Freyre Pedraza ja Yeffel Pedreros kuuluivat kymmenen perulaisen ryhmään, joka osallistui lokakuussa uusiutuvan energian kurssille Cajazeirasissa Brasilian Paraíban osavaltiossa.

”Näimme, miten aurinkoenergia kohentaa maaseutuyhteisöjen elämää”, kertoo Pedreros. Hän on mukana ilmastonmuutosliikkeessä San Juan de Luriganchon alueella Limassa. Yli miljoonan asukkaan asuinalue on syntynyt vuorenrinteille pääasiassa maaltamuuton seurauksena.

”Aurinkosähkön avulla voidaan pumpata vettä kaikkein korkeimmillekin alueille. Samalla päästään eroon nykyisistä bensiinillä toimivista pumpuista”, Pedreros visioi kiivetessään kohti Kesäkuun 24. päivän yhteisöä. Siellä asuvilta 62 perheeltä puuttuvat sekä vesi- että sähköjohdot.

Pesuvedet kiertoon

”Brasiliassa tutustuimme perheiden luomukasvimaihin, joille vesi pumpataan aurinkoenergian avulla. Haluaisimme ottaa siitä mallia Kesäkuun 24. päivän yhteisössä, jonka asukkaat kasvattavat vihanneksia ja yrttejä omiin tarpeisiinsa”, Pedraza selittää.

Liman vesilaitos toimittaa vettä säiliöautoilla ylärinteille. Pedrazan kaavailuissa pesuvedet puhdistettaisiin ja varastoitaisiin alarinteeseen, mistä ne nostettaisiin aurinkopumpuilla takaisin kasteluvedeksi.

Nuorten mallina on Brasilian Pombalin kunnassa sijaitseva Varzea Comprida dos Oliveirasin kylä, johon he pääsivät tutustumaan kurssin aikana.

Kylän 84 perhettä elättävät itsensä pääasiassa luomuviljelyllä. Yhteisön puheenjohtaja Solange de Oliveira vakuuttaa, että naisilla on vahva rooli yhteisten asioiden hoidossa. Heistä 19 työskentelee omassa leipomossa, joka saa sähkönsä auringosta, kuten peltojen kastelujärjestelmäkin. Biokaasun tuotanto on kokeiluvaiheessa.

”Emme pysty muuttamaan luontoa, mutta voimme valita suunnan, johon kuljemme”, de Oliveira sanoo.

Taistelusta yhteistyöhön

Kuivuus on jatkuva uhka puolikuivalla vyöhykkeellä, jolla asuu 27 miljoonaa Brasilian 208 miljoonasta asukkaasta. Menneillä vuosikymmenillä ihmiset kokivat luonnon vihollisekseen ja kävivät jatkuvaa taistelua kuivuutta vastaan.

”Nyt etsimme rinnakkaiseloa ja painotamme perimätietoa sekä naisten työtä”, sanoo Campo Granden yliopiston tutkija Mariana Morena, joka tekee yhteistyötä asukkaiden kanssa.

Varzeassa asukkaat päättivät, että sähkö on yhteistä hyvää eikä kauppatavaraa, Morena kertoo.

Cajazeirasin kurssille osallistui perulaisten ohella nuoria Boliviasta, Brasiliasta ja Saksasta. He kirjasivat loppujulistukseensa, että puhdas ja kestävä energia kuuluu kaikkien perusoikeuksiin.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia