Maahanmuuttajanaisen pitää luottaa omiin voimiinsa ja vahvuuteensa

"Oma aktiivisuus johtaa selviytymiseen. Maahanmuuttajanaisten ei kannata jäädä odottamaan, että esimerkiksi sota omassa maassa loppuu, vaan pitää elää tässä hetkessä. Vieraan kulttuurin omaksuminen ei tarkoita oman kielen ja kulttuurin hylkäämistä, vaan niiden vaaliminen ja uusille sukupolville välittäminen on yhtä tärkeää", sanoo monikulttuurisen perhetyön konsultti Ella Lazareva Yhteiset Lapsemme ry:stä.

Lazareva puhui Rasmus naiset -ryhmän 18. lokakuuta järjestämässä Naiset syrjinnän ja rasismin kohteena –seminaarissa. Inkerinsuomalainen Lazareva muutti Suomeen noin kuusi vuotta sitten Petroskoista. Kahden vuoden Suomessa oleskelun jälkeen hänet palkattiin nykyiseen työpaikkaansa.

"Maahanmuuttajanaisten pitää luottaa siihen, että heillä itsellään on voimia ja vahvuutta rakentaa omaa elämäänsä vieraassa maassa, vaikka välillä tuleekin heikkoja hetkiä", Lazareva sanoo. Ystävien ja tuttavien hankkiminen molemmista kulttuureista, uuden maan elämäntavan hyväksyminen ja ennen kaikkea kielen opettelu ovat Lazarevan mukaan tärkeitä asioita.

Opettajaa koulutetaan koulunkäyntiavustajaksi

Tamperelainen Sakira Khalaf tuli Suomeen neljä vuotta sitten Irakista, jossa oli suorittanut alemman korkeakoulututkinnon ja valmistunut sähköalan insinöörien opettajaksi. Khalaf teki alansa töitä monta vuotta ennen Suomeen tuloaan. Suomessa hän pääsi heti kielikursseille ja on siitä asti opiskellut suomea. Tähän asti hänelle on käynyt niin kuin monelle maahanmuuttajalle: töitä ei löydy.

"Tieni käy kursseilta työharjoitteluun ja taas kursseille. Työvoimatoimistossa minua kehotettiin opiskelemaan uusi ammatti, koska opettajan töitä en kuulemma voi saada", seminaariin osallistunut Khalaf kertoo.

Hän opiskeleekin parhaillaan koulunkäyntiavustajaksi, mutta opiskelu ei motivoi. "En tiedä, jaksanko käydä kurssia loppuun. En ymmärrä, miksen voisi jo nyt auttaa arabilapsia ja –nuoria koulunkäynnissä. Työelämässä voisin parantaa suomenkielen taitoani", Khalaf sanoo.

Rasismia tämä tamperelaisnainen on kohdannut kaupungin katujen lisäksi eräässä harjoittelupaikassaan, jonka johtaja oli palestiinalaisvastainen. "Hän ei arvostanut työtäni lainkaan, vaikka tein sitä paljon ja huolella. Vain koska olen arabi", huivia käyttävä Khalaf sanoo.

Valtavirran puolustettava vähemmistöjen oikeuksia

Khalafin tilanteen voisi määritellä moninkertaisen syrjinnän käsitteellä: hän on maahanmuuttajanainen, joka joutuu helposti syrjinnän kohteeksi ei vain ulkomaalaistaustansa ja uskontonsa vuoksi, vaan myös sukupuolensa takia.

"Saman ryhmän sisällä naisten ja miesten asema ei ole samanlainen, joten moninkertaisen syrjinnän käsite sopii naisten ja tyttöjen tilanteeseen. Esimerkiksi Intiassa kaikkia kastittomia ihmisiä syrjitään, mutta kastittomat naiset kokevat moninkertaista syrjintää sukupuolensa vuoksi", sanoo tasa-arvoasioista vastaava neuvonantaja Päivi Mattila ulkoasiainministeriöstä.

"On kuitenkin varottava yleistämästä käyttämällä termiä naiset, koska silloin unohdetaan helposti vähemmistönaiset ja myös yksittäisten naisten välinen erilaisuus", Mattila sanoo.

Ryhmien tai naisten välinen erilaisuus ei saa kuitenkaan olla este yhteistyölle. Vähemmistönaisten oikeuksien puolustaminen on myös valtavirran tehtävä. "Toiminta pitäisi suunnitella vähemmistönaisten toiveiden ja tietojen mukaan. Siitä huolimatta ei saa ajatella, että heidän asemansa parantaminen on vain heidän asiansa. Helposti ollaan liian etäisiä ja varovaisia ja ajatellaan, että puuttumalla esimerkiksi maahanmuuttajien asioihin loukataan etnisiä vähemmistöjä", Mattila sanoo.

Seminaarissa todettiin moneen kertaan, että eri tahojen tekemä työ ja siitä saatu tieto pitäisi jakaa entistä tehokkaammin niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin käyttöön. Rasmus naiset -ryhmä aikookin koota yhteen virastojen, projektien ja järjestöjen synnyttämää, vähemmistönaisia koskevaa tietoa.

"Mitä erilaisimmat syrjinnän vastaiset tahot voivat tehdä yhteistyötä, koska rasismin muodot ovat usein samat, vaikka syrjinnän peruste on eri", Hannaleena Pölkki Helsingin Invalidien yhdistyksestä sanoo.

Rasmus naiset –ryhmä on perustettu viime keväänä ja se toimii vapaaehtoisvoimin ympäri Suomen. Erityisesti vähemmistöihin kuuluvia naisia kannustetaan liittymään ryhmään.
Lisätietoja: marja.tiilikainen@ihmisoikeusliitto.fi .
Rasmus naiset -sähköpostilistalle liittyminen: aysu.shakir@ihmisoikeusliitto.fi