Maailmasta katosi viime vuonna yhteensä 11,9 miljoonaa hehtaaria trooppista luonnontilaista metsää eli yhden jalkapallokentällisen verran joka kuudes sekunti, selviää tänään julkaistuista yhdysvaltalaisen Marylandin yliopiston keräämistä tiedoista.

Lähes kolmannes menetyksistä tapahtui niin sanotuissa kosteissa metsissä, jotka ovat erityisen tärkeitä biodiversiteetin ja hiilidioksidin sitomisen kannalta.

Metsäkato kiihtyi edellisvuodesta 2,8 prosenttia. Tuloksena syntyi ainakin 1,8 gigatonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa 400 miljoonan auton päästöjä, kertoo tulokset julkistanut tutkimuslaitos World Resources Institute.

Tämän vuosisadan aikana vain vuosina 2016 ja 2017 metsää on kadonnut enemmän.

Eniten metsää menetti Brasilia. Sen jälkeen eniten metsää menettivät Kongon demokraattinen tasavalta, Indonesia, Bolivia ja Peru.

Metsäkatoa aiheuttavat muun muassa metsäpalot, metsien raivaaminen maatalousmaaksi sekä hakkuut.

Etenkin Brasilian Amazonilla puiden hakkaaminen maataloutta varten on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt. Vaikka alueen metsäpaloista uutisoitiin viime vuonna paljon, monet niistä tapahtuivat jo valmiiksi tuhotuilla alueilla, joita oli raivattu maatalouden ja karjan laiduntamisen tarpeisiin, kirjoittavat WRI:n asiantuntijat Mikaela Weisse ja Elizabeth Dow Goldman.

Monet valtiot, järjestöt ja yritykset sitoutuivat vuonna 2010 puolittamaan globaalin metsäkadon vuoteen 2020 mennessä ja lopettamaan sen vuoteen 2030 mennessä.

”Useimmat maat ja yritykset epäonnistuvat sitoumustensa täyttämisessä, sillä trooppisten metsien katoaminen on yhtä korkealla kuin ennenkin”, Weisse ja Dow Goldman toteavat.

He varottavat, että koronavirus saattaa pahentaa metsäkatoa, jos lakeja ei toimeenpanna ja maat alkavat elvyttää talouksiaan esimerkiksi kaivannaisteollisuuden avulla, mikä voi johtaa metsätuhoon. Näin kävi esimerkiksi Indonesiassa Aasian finanssikriisin aikana.