Maailmanpankin öljylainat eivät helpota köyhyyttä

Washingtonissa toimiva Institute for Policy Studies paljastaa, että Maailmanpankin energia-alan lainoista hyötyvien yritysten kärjessä on yhdysvaltalainen Halliburton, jota Dick Cheney johti ennen varapresidentiksi tuloaan.

Tutkija Daphne Wysham muistuttaa, että Maailmanpankin hallinnoimat julkiset varat pitäisi käyttää köyhien maiden auttamiseen. Pankin rahoittamat energiahankkeet pumppaavat kuitenkin öljyä ja kaasua pääasiassa teollisuusmaiden kasvaviin tarpeisiin.

Maailmanpankki on suurin yksittäinen kehityshankkeiden rahoittaja maailmassa, ja Yhdysvallat on sen suurin osakas.

Joulukuussa laadittu riippumaton arvio suositteli, että pankki vetäytyy kaivos-, öljy- ja kaasuteollisuudesta vuoteen 2008 mennessä ja kanavoi rahat puhtaampiin ja uusiutuviin energianlähteisiin.

Arvion mukaan pankin toiminta kaivannaisalalla ei ole helpottanut köyhyyttä. Pankki on suhtautunut esitykseen penseästi ja luvannut ottaa siihen kantaa parin kuukauden kuluessa. Useat kansainväliset investointipankit ovat yllyttäneet Maailmanpankkia viittaamaan kintaalla suosituksille.

Pankki kieltäytyi kommentoimasta Policy Studies -laitoksen tuoretta selontekoa, jonka mukaan öljyhankkeet ovat ristiriidassa sen varsinaisen tehtävän kanssa.

"Lähi-idän ulkopuolelta ei ole esimerkkejä öljyyn perustuvasta menestyksekkäästä talouskehityksestä, ja noissakin maissa ilmenee öljyriippuvuuden tyypillisiä piirteitä, kuten autoritaarisuutta ja ihmisoikeusloukkauksia", raportti kertoo.

Sen mukaan pankin tukemat öljyhankkeet palvelevat ensi sijassa teollisuusmaiden, ei kehitysmaiden, energiantarpeita. Samalla ne auttavat vaurasta pohjoista vähentämään riippuvuuttaan Lähi-idän öljystä.

"Maailmanpankki-ryhmä on 12 viime vuoden aikana järjestänyt mittavat kehitysmaiden öljy- ja kaasuvarojen siirrot pohjoisen kuluttajille ja yhtiöille. Siirto ei ole yhteydessä Maailmanpankin julkilausuttuun tehtävään luoda köyhyydestä vapaa maailma", raportti huomauttaa.

Sen mukaan Maailmanpankin vuodesta 1992 lähtien hyväksymistä 133:sta energia-alan rahoituspaketista hyötyvät pääasiassa länsimaiset yritykset. Hankkeiden arvo on 8,9 miljardia euroa. Halliburton on mukana 13 hankkeessa, joita Maailmanpankki tuki yli kahdella miljardilla eurolla. Hyödynsaajien kärkitusinaan mahtuu viisi muutakin amerikkalaisyritystä: ChevronTexaco, ExxonMobil, Bechtel, Unocal ja Enron.

Suurimpiin hyötyjiin kuuluvat myös brittiyhtiöt BP ja British Gas, italialainen Eni sekä australialainen BHP.

Selvityksen mukaan Maailmanpankin rahoittamista öljyalan hankkeista 82 prosenttia suuntautuu vientiin.

"Maailmanpankin edustajat väittävät, että heidän on jatkettava suurten öljy-yhtiöiden tukemista, jotta vähävaraiset saavat energiaa ja köyhyys helpottuu. Tämä uusi selvitys osoittaa, että köyhien sijasta suurin häviäjä on Halliburton, jos Maailmanpankin tuki öljylle lopetetaan", raportin laadintaan osallistunut Steve Kretzmann sanoo.

Raportti nostaa esimerkiksi Bangladeshin, jossa amerikkalaisyhtiöt ja Yhdysvaltain hallitus painostavat maan hallitusta viemään maakaasua ulkomaille. Samaan aikaan Bangladeshin asukkaista vain 17 prosenttia saa sähköä.

Maailmanpankki-ryhmä myönsi viime vuonna fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen eniten varoja sitten vuoden 1997. Suuria öljy- ja kaasuhankkeita hyväksyttiin Kaspianmeren alueelle, eteläiseen Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan, raportti kertoo.

Kretzmannin mukaan hankkeet eivät ole vähentäneet köyhyyttä, mutta sen sijaan ne ovat onnistuneet loistavasti turvaamaan pohjoisen valtioiden energiansaannin minimaalisilla poliittisilla kustannuksilla.

(Inter Press Service)