Maailmanpankki: ”Talouden tikkailla” nouseminen vaikeutunut kehitysmaissa

Ihmisten taloudellinen liikkuvuus kehitysmaissa on sakannut viimeisten 30 vuoden aikana pahasti, summaa Maailmanpankki uudessa raportissaan.

Raportin mukaan köyhyyteen syntyminen tarkoittaa edelleen usein sitä, että köyhyyteen myös jäädään eikä ”talouden tikkailla” pystytä nousemaan ylöspäin.

Raportissa vertaillaan vuosina 1940–1980 syntyneitä ja selvitetään, onko lasten koulutustaso parempi kuin vanhempien. Mukana oli 148 maata.

Nousu köyhyydestä vauraammaksi on raportin mukaan keskimäärin vähentynyt kehitysmaissa ja köyhyysansassa olevien määrä on kasvanut.

Vaihtelu on kuitenkin suurta. Esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa, Etelä-Sudanissa ja Guineassa vain 12 prosenttia 1980-luvulla syntyneissä on saanut paremman koulutuksen kuin vanhempansa. Etelä-Koreassa osuus on 89 prosenttia ja Thaimaassa 85.

Isoissa kehitysmaissa, kuten Brasiliassa, Kiinassa, Egyptissä, Intiassa, Indonesiassa ja Nigeriassa, taloudellinen liikkuvuus nousi 1940-luvulta 1980-luvulle. 1960-luvulta alkaen edistys on kuitenkin hidastunut tai pysähtynyt kokonaan.

Toisaalta kehitys etenkin rikkaissa maissa sekä osissa Itä-Aasiaa, Latinalaista Amerikkaa ja Lähi-itää on parantunut, mikä antaa syyn optimismiin.

”Keksimääräisessä kehitysmaassa taloudellinen liikkuvuus on hyvin vähäistä ja huolestuttavinta on, ettei viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana ole tapahtunut todellista edistystä. Toisaalta joidenkin maiden kokemus osoittaa, että poliittisen tahdon ja oikean politiikan avulla tämä voidaan muuttaa”, sanoo Maailmanpankin vanhempi neuvonantaja Francisco Ferreira.

Raportin mukaan politiikan pitää tukea ”yhteiskuntasopimusta”, jossa ihmisten toiveet huomioidaan. Esimerkiksi äitiysterveydenhoito ja neuvolat, koulutuksen saannin helpottaminen, sosioekonomisen eriytymisen estäminen, palveluihin ja infrastruktuuriin investoiminen voivat olla keinoja parantaa taloudellista liikkuvuutta.