Maan niukkuus ajaa talouskasvun ja ruokaturvan vastakkain Kiinassa

Maa on arka aihe Kiinassa. Tunnettu tutkija aiheutti hiljattain kohun väittämällä, että tarrautuminen vaatimukseen vähintään 120 miljoonan hehtaarin peltoalasta estää Kiinan kehitystä.

Kiina on päättänyt elvyttää talouttaan yli 440 miljardin euron tukipaketilla, mutta sen toteutusta jarruttaa pula maasta, jolle lentokenttiä ja taloja voitaisiin rakentaa.

Riippumattoman Unirule Institute of Economics -laitoksen perustaja Mao Yushi esitti kohulausunnossaan, että Kiina voisi tinkiä ruokaomavaraisuudestaan ja ostaa viljaa maailmanmarkkinoilta. Hän sai osakseen arvosteluryöpyn ja "kansanvihollisen" leiman.

"Kaikki 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun nälänhädän kokeneet tietävät, miten tärkeää ruoka on. 1,3-miljardisen kansan on vaarallista luottaa tuontiviljaan", eräs tuohtunut kansalainen kommentoi internetissä.

Toinen kirjoittaja oli valmis tinkimään talouden kasvuvauhdista, kunhan ruokaturva on kunnossa.

Nälänhädästä tuore muisto

Keskustelu osui pahaan aikaan, sillä tasan 50 vuotta sitten Mao Zedongin utooppinen Suuri harppaus -politiikka suisti maan nälänhätään, joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Merkkivuosi ohitettaneen huomionosoituksitta, mutta maan johto ei myöskään halua kajota viljelypinta-alaan, joka nykyisellään mahdollistaa 95 prosentin ruokaomavaraisuuden.

Maa-asioita hoitavan ministeriön mukaan Kiinan vuosille 2009-2010 päätetyn elvytyspaketin hankkeista peräti 80 prosenttia vaatii maata alleen.

Kiinan johtoa on jo pitkään kiusannut viljelyalan kutistuminen kaupungistumisen ja ympäristötuhojen seurauksena. Vuonna 2007 peltoja katosi yli 40 000 hehtaaria ja viljelty kokonaispinta-ala putosi lähelle minimiä eli 121 miljoonaan hehtaariin.

Mahdollisen ruokapulan aiheuttamien levottomuuksien ohella Kiinan johto pelkää kuollakseen talouslamaa, joka voisi yllyttää työttömäksi jääneet massat protestoimaan.

Kiinan kommunistijohdon valta nojaa jatkuvaan talouskasvuun, joka on vuodesta 2003 kirjattu kaksinumeroisin luvuin.

Maatalous ylläpitää yhteiskunnallista vakautta

Asiantuntijat arvelevat, ettei peltopinta-alan säilyttäminen liity pelkästään ruokaturvaan. Hallitus haluaa myös pitää silmällä rakennushankkeita puuhaavien paikallisviranomaisten maanhankintaa.

Asukkaiden häätäminen mailtaan on ollut viime vuosina yksi tärkeimmistä levottomuuksien aiheuttajista Kiinassa, jossa maatalouden piirissä elää yhä 750 miljoonaa ihmistä.

"Viljelymaan alaraja on asetettu yhteiskunnallisen vakauden eikä ruokaturvan vuoksi", Unirule-laitoksessa tutkimusryhmää johtava Zhao Nong väittää.

Hänen ryhmänsä laati yhdysvaltalaisen Fordin säätiön rahoittamana selvityksen, jonka vuoksi laitoksen johtaja Mao Yushi joutui vaikeuksiin.

Ryhmää syytetään maan ruokaturvan myymisestä. Jotkut pitävät maanpetoksena sitä, että tutkijat laativat amerikkalaisella rahalla selvityksen, joka ehdottaa viljan ostoa Yhdysvalloista.

Kiina kuluttaa noin 500 miljoonaa tonnia viljaa vuodessa. Tähän asti kotimainen tuotanto vastannut kulutusta.

"Kiinan kansassa asuu syvään juurtunut nälän pelko, ja maauudistuksen vastustajat kylvävät kauhua sen avulla", China Investor Journal -lehden kolumnisti Su Qi sanoo.