Suomessa työskenteli tänä kesänä noin 3000 thaimaalaista marjanpomijaa. Pääasiassa marjanpoimijat ovat köyhiä pienviljelijöitä, jotka tulevat Suomeen satokauden välissä suurien ansaintamahdollisuuksien houkuttelemana.

"Marjanpomijoita Suomeen tuovat yritykset lupaavat jopa 10 000 euron tuloja poimijoille, mutta todellisuus on yleensä jotain aivan muuta", sanoo thaimaalainen Junya Yimprasert. Hän kävi puhumassa thaimaalaisten marjanpoimijoiden asemasta AEPF:n järjestämässä aasialaisia vierastyöläisiä käsittelevässä seminaarissa Helsingissä.

Poimijat työskentelevät Suomessa kuten yrittäjät: kaikki kulut maksetaan itse ja tulot riippuvat kerättyjen marjojen määrästä. Riskin marjasadosta kantavat siis poimijat itse, eivät marjayritykset. Matkasta aiheutuviin kuluihin poimijat joutuvat yleensä ottamaan lainaa pankista. Suomalaisista marjoista 80 prosenttia kertään thaimaalaisten voimin, lainarahalla, Yimprasert sanoo.

Kattaakseen kulut poimijan on käytännössä tienattava noin 3500 euroa, sanoo Yimprasert. Kuluja Suomeen saapumisesta syntyy lentolipun hinnan lisäksi viisumista sekä yleensä paikalliseen välitystoimistoon maksettavasta palkkiosta. Suomessa elämisen lisäksi on maksettava autosta ja bensasta. Jotta rahaa jäisi kulujen jälkeen vielä kotiinvietäväksi, on poimijoiden työskenneltävä pitkiä päiviä Suomen yöttömässä yössä ilman minkäänlaisia vapaapäiviä. Monella tavoitteena on tienata noin 2000 euroa kauden aikana, mikä asettaa päivätavoitteeksi 100 kiloa marjoja, Yimprasert sanoo. Huonona marjavuonna kotiin saatetaan joutua lähtemään tyhjin käsin.

Suurin osa poimijoista ei enää palaa Suomeen seuraavana vuonna. Yimprasertin mukaan poimijoiden olot Suomessa ovat ala-arvoiset.

"Marjateollisuus käyttää häpeällisesti hyväkseen köyhiä thaimaalaisia", hän sanoo. Viranomaiset katsovat marjanpoimijoiden ongelmia hänen mukaansa läpi sormien, sillä kyse on näkymättömistä kausityöntekijöistä. "Poimijat lennätetään Thaimaasta suoraan Lapin metsiin. Parin kuukauden kuluttua heidät lennätetään takaisin Thaimaahan, jossa he katoavat jälleen kuka mihinkin".

Huono kielitaito este työlle

Samanlaiset räikeät työlainsäädännön rikkomiset ovat tuttuja myös ravintola-alalla. Työnantajat saattavat teettää ulkomailta rekrytoiduilla työntekijöillä ylipitkiä päiviä, ilman minkäänlaisia vapaita tai ylityökorvauksia. Työntekijää saatetaan myös kiristää työluvan menettämisessä.

Toisaalta Filippiineiltä Suomeen rekrytoitujen sairaanhoitajien kokemukset työnteosta ovat oleet pääasiassa positiivisia. Työntekijöitä kohdellaan kuten suomalaisia ja palkka on moninkertainen verrattuna Filippiineihin. Suurin ongelma sairaanhoitajilla on ollut kielen kanssa.

"Kielitaito on oleellinen työnturvallisuuden ja vastuukysymysten kannalta, mutta kukaan ei oikein tahdo ottaa vastuuta kielenopetuksesta" sanoo Tehyn Sari Koivuniemi. Rekrytointiyritykset eivät hoida kielen opetusta, samoin kuin eivät työntekijöitä palkkaavat yrityksetkään. Täyttä päivää tekevillä työntekijöillä taas ei tahdo riittää aikaa ja jaksamista kielenopiskeluun omalla ajalla. Ilman kielitaitoa työntekijät päätyvät helposti tekemään koulutusta vastaamatonta työtä työpaikoilla.

On selvää, että Suomessa tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan yhä enenmmän ulkomaalaisia työntekijöitä. Kieliongemien ratkaiseminen on asiantuntijoiden mukaan yksi tärkeimmistä asioista vakituisen työvoiman palkkaamisessa.

"Pelkkä käytännössä opittu kieli ei riitä, vaan tarvitaan myös kirjallista opetusta", Koivuniemi sanoo. Lisäksi rekrytointitilanteessa pidetään tärkeänä, että korkean palkkatason lisäksi työnhakijoille kerrotaan Suomen verotuksesta ja hintatasosta, jotka tulevat työntekijöille usein yllätyksenä.

Kausityöntekijöillä ongelmana ei ole kielitaito, mutta muuten oikeuksissa riittää vielä viilaamista "Marjateollisuus tarvitsee thaimaalaisia. Heitä pitäisi kuitenkin kunnioittaa työntekijöinä tarjoamalla muun muassa kunnollinen majoitus leireillä. Vastuu marjasadosta pitäisi olla yrityskillä, ei kerääjillä" sanoo Yimprasert. Ruotsissa poimijoille on taattu muun muassa 2000 euron takuupalkka. Suomessa sen sijaan on keskusteltu lähinnä jokamiehenoikeuksien rajoittamisesta ulkomaalaisille.