Marokko ja Polisario neuvottelevat Länsi-Saharasta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Marokko ja Polisario neuvottelevat Länsi-Saharasta

Marokko painaa Yhdysvaltain ja Ranskan tukemana päälle ajaakseen läpi oman autonomiaehdotuksensa Länsi-Saharaan.

Länsi-Saharaa miehittävän Marokon ja Länsi-Saharan itsenäisyyttä tavoittelevan Polisario-liikkeen edustajat kokoontuivat alkuviikosta ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen suoriin neuvotteluihin. Kaksipäiväisiksi suunniteltuja neuvotteluja käytiin maanantaina ja tiistaina YK:n valvonnassa New Yorkin lähellä, Long Islandin saaren Manhassetissa.

Länsi-Saharan konflikti alkoi 1975, kun Espanja luopui silloisesta siirtomaastaan. Marokko pohjoisesta ja Mauritania etelästä tehostivat aluevaatimuksiaan lähettämällä joukkoja Länsi-Saharaan. Polisario ajoi Mauritanian joukot pian pois. Marokko sen sijaan marssitti 300 000 kansalaistaan ns. "vihreässä marssissa" Länsi-Saharan uusiksi asukkaiksi.

Suuri osa alkuperäisistä länsisaharalaisista on asunut jo yli 30 vuoden ajan Algerian lounaiskulmassa sijaitsevilla pakolaisleireillä. Marokko rakensi Länsi-Saharan itäosaan satoja kilometrejä pitkän muurin. Marokon ja Polisarion joukot kävivät vaihtelevalla intensiteetillä taisteluja vuoden 1991 tulitaukoon saakka.

Konflikti oli määrä ratkaista kansanäänestyksellä, mutta sitä ei päästy toteuttamaan, koska Marokko vaati äänioikeutettujen listalle myös Länsi-Saharaan siirtämiään marokkolaisia.

Vuodesta 2002 lähtien Marokon kanta on ollut, ettei kansanäänestys ole lainkaan "tarpeellinen".

YK kehotti
euvottelemaan


Nyt käynnistyneet neuvottelut ovat seurausta YK:n turvallisuusneuvoston huhtikuun lopussa osapuolille esittämästä kehotuksesta ryhtyä neuvotteluihin ilman ennakkoehtoja. Samalla jatkettiin kuudella kuukaudella Länsi-Saharan rauhanturvaoperaation Minurson mandaattia.

Neuvotteluja vetää YK:n Länsi-Saharan erityislähettiläs Peter van Walsum. Paikalla, mutta ei varsinaisina neuvotteluosapuolina ovat Algerian ja Mauritanian sekä ns. Länsi-Saharan ystävien ryhmän (Espanja, Ranska, Britannia, Yhdysvallat ja Venäjä) edustajat. Neuvotteluista raportoidaan turvallisuusneuvostolle kesäkuun loppuun mennessä.

Marokko on luvannut "kääntää uuden sivun" Manhassetin neuvotteluissa. Polisarion lausunnot ovat olleet varovaisempia.

Viime kuukausina on vihjailtu, että ns. kansainvälinen yhteisö alkaa olla kyllästynyt vuosikymmeniä jatkuneeseen umpikujaan. Kosolti ongelmia on kuitenkin ratkaisematta.

Turvallisuusneuvoston mukaan neuvottelujen tavoitteena on "Länsi-Saharan kansan itsemääräämisoikeus". Vielä tarvitsisi siis määritellä, ketkä kuuluvat Länsi-Saharan kansaan ja mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus.

Marokko tarjosi huhtikuussa ratkaisuksi autonomiaa, jossa Länsi-Saharalla olisi oma alueparlamentti, aluehallitus ja riippumaton oikeuslaitos.

Marokon lähtökohta on ollut, että jos kansanäänestys pidetään, sen kohteena voi olla vain autonomiaesitys. Polisario ymmärtää itsemääräämisoikeuden toisin eikä tavattomasti luota Marokon valvomaan autonomiaan.

Marokon
alttikortit


Tuskin on sattumaa, että Marokon neuvotteluvaltuuskuntaa johtaa maan sisäministeri, ei ulkoministeri.

Yhdysvaltain mukaan Marokon autonomiaesitys on "vakava ja uskottava". Marokon toinen vankka tukija on Ranska. Polisario vetosi äskettäin, että uusi presidentti Nicolas Sarkozy luopuisi Jacques Chiracin "varauksettomasta tuesta" Marokolle.

Marokolla on Yhdysvaltain kannalta ollut jatkuvasti joku valttikortti, jonka vuoksi sen ihmisoikeusrikkomuksista ja itsevaltiudesta ei ole piitattu. Aikaisemmin se oli liittolaisuus kylmässä sodassa ja sittemmin ns. terrorisminvastaisessa sodassa. Viime aikoina Yhdysvallat on ilmaissut yhä enemmän pelkäävänsä al-Qaidan aktivoitumista Pohjois-Afrikassa.

Länsi-Saharan tärkein luonnonvara on fosfaatti. Lisäksi rannikon vedet ovat erinomaista kalastusaluetta. Marokko on vuokrannut suurimman osan kalastusoikeuksista EU-maille.

International Crisis Group -järjestö sanoo viime viikolla julkistamassaan raportissa, että YK:sta on Länsi-Saharassa "tullut osa ongelmaa". "YK on katsonut, että kyse on siirtomaavallan purkamiseen liittyvästä itsemääräämisoikeuden antamisesta länsisaharalaisille, mutta samalla YK on antanut Marokon estää tämän oikeuden toteutumisen, koska se ei ole painostanut Marokkoa kansanäänestyksen järjestämiseen".

Julkaisija: KU

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia