Matalat palkat ja puutteelliset tarkastukset ylläpitävät lapsityövoimaa Intiassa

Monikansalliset ja intialaiset puuvillasiemeniä valmistavat yritykset ylläpitävät lapsityövoiman käyttöä Intiassa, käy ilmi hiljattain julkaistusta raportista. Yritysten maanviljelijöille maksama summa on noin 40 prosenttia liian vähän, jotta nämä voisivat palkata tiloilleen aikuisia paikallisella minimipalkalla (52 rupiaa eli 1€). Niinpä tiloilla työskentelee enimmäkseen lapsia ja alle 18-vuotiaita nuoria.

Kyseiset siemenyritykset ovat sekä monikansallisia kuten Bayer, Monsanto ja Syngenta, sekä intialaisia kuten Nuziveedu seeds, Raasi seeds ja Ankur seeds.

Esimerkiksi Andhra Paradeshin osavaltiossa ainakin 100 000 alaikäistä tekee 13-tuntista työpäivää puuvillasiementen valmistuksessa ansaiten vaivaiset puoli euroa päivältä. Töissä käyvien lasten vanhemmat ovat yleensä työttömiä tai alityöllistettyjä ja heille on myönnetty laina, joka sitoo lapset työhön.

Andra Paradeshissa lapsityön ehkäisemiseksi työskentelevän MV-säätiön raportin mukaan osavaltiossa on kuollut 11 lasta ja kolme loukkaantunut vakavasti hengitettyään torjunta-aineita tai työmatkalla sattuneissa onnettomuuksissa. Useilla lapsilla on terveydellisiä ongelmia, kuten päänsärkyjä, oksentelua ja masennusta, eikä lapsilla useinkaan ole mahdollisuutta saada lääkärin apua.

Tiedot ovat peräisin ’The price of Childhood’ eli ’Lapsuuden hinta’ -nimisestä raportista, jonka ovat julkaisseet kansalaisjärjestöt ICN (the India Committee of the Netherlands), International Labor rights fund USA ja saksalainen Eine Welt Netz NRW. Raportin kirjoittajien, intialaisen tutkija Dr. Davuluri Venkateswarlun ja brittiläisen maataloustieteilijä Lucia da Cortan Oxfordin Yliopistosta, mukaan siemeniä tuottavat yhtiöt ovat vastuussa laajamittaisesta lapsityövoiman käytöstä ja Intian minipalkkalain kiertämisestä.

Kuka maksaa lapsuuden hinnan?

Tutkimukset osoittavat selvästi, että maanviljelijät kärsisivät tappiota, mikäli he palkkaisivat lasten ja nuorten sijasta aikuisia paikallisella minimipalkalla. Yrityksille tilanne ei kuitenkaan missään nimessä ole samanlainen. Yritysten siemenkilosta saama markkinahinta on jopa 3 – 12 kertainen verrattuna maanviljelijöille maksettuun hankintahintaan. Jos yritykset maksaisivat maanviljelijöille siten, että nämä voisivat palkata aikuisia työntekijöitä, vähentäisi se yritysten voittoja noin 4 - 21 prosentilla.

Bayerin, Monsanton ja Syngentan kaltaiset yritykset myöntävät, että heidän jakeluketjussaan on ilmennyt merkittävää lapsityövoiman käyttöä. Yritykset kuitenkin kiistävät, että lapsityövoiman käyttö riippuisi heidän maanviljelijöille maksamastaan hinnasta. Yritysten mukaan lapsityövoiman käyttö on suurimmaksi osaksi maanviljelijöiden syy, joiden tulisi kasvattaa tuottavuuttaan voidakseen palkata lasten sijasta aikuisia työntekijöitä.

Vaikka työssä käyvien 6 – 14-vuotiaiden osuus Intian työvoimasta on laskenut, osoittaa ’Lapsuuden hinta’ -raportti, ettei toinen puolikas työvoimasta ole juurikaan vanhempi. Heistä 70 prosenttia on 15 - 18 vuotiaita, ja myös heillä on yhtä huonot työehdot kuin nuoremmilla työntekijöillä.

Tarkastuksissa puutteita

MV-säätiö on vuodesta 2001 lähtien arvostellut monikansallisia ja intialaisia yrityksiä lapsityövoiman käytön sallimisesta puuvillasiementen tuotannossa. Kun aiemmin yritysten toiminta lapsityövoiman ehkäisemisessä jäi tuomitseviin lausuntoihin, ovat Bayer, Monsato ja Syngenta tänä vuonna yhdessä MV-säätiön kanssa ryhtyneet valvomaan ja tarkkailemaan lapsityövoiman käyttöä sekä ennen kaikkea edistämään lapsityövoiman vastaisia toimia.

Yritykset ovat antaneet myös viiden prosentin bonuksia niille viljelijöille, jotka eivät enää käytä lapsityövoimaa. Väärinkäytöksistä rangaistaan ensin huomautuksella, sen jälkeen pienentämällä viljelijälle maksettavaa korvausta kymmenellä prosentilla ja lopulta kieltäytymällä ostamasta siemeniä lapsityövoimaa käyttävältä viljelijältä. Sen sijaan intialaiset siemeniä jalostavat yhtiöt, kuten Ankur, Nuziveedu ja Raasi, eivät vielä ole lupauksistaan huolimatta ryhtyneet minkäänlaisiin toimenpiteisiin.

Syyskuussa MV-säätiö kuitenkin lopetti yhteiset tarkastukset monikansallisten yritysten kanssa. Säätiössä huomattiin, että yhtiöt tiedottivat etukäteen tarkastuksista viljelijöille eikä tiloilta siten löydetty kuin muutamia lapsityöntekijöitä. Sen sijaan MV-säätiön omissa tarkastuksissa, joista ei ilmoitettu ennakolta, löytyi huomattavasti enemmän pelloilla työskenteleviä lapsia. MV-säätiö jatkaa työtänsä, mutta hoitaa jatkossa tarkastukset itsenäisesti ja raportoi löydöksistä sekä yhtiöille että paikallisille viranomaisille.