Meksikolaisviljelijät odottavat maissi- ja paputulvaa Yhdysvalloista

Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat solmivat vuonna 1994 Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan, jonka mukaan kaupan esteitä on poistettu asteittain. Viimeiset rajoitukset ovat koskeneet maissin, papujen, maitopulverin ja sokerin tuontia Meksikoon.

Meksiko käy nyt 90 prosenttia kaupastaan Yhdysvaltojen kanssa, mutta kumppaneita ei voi väittää tasaveroisiksi.

"Maatalous ei ole valmis Naftaan"

Maissia Meksiko tuottaa 19 miljoonaa tonnia vuodessa ja Yhdysvallat 300 miljoonaa tonnia.

Meksikon pienviljelijöiden liiton CNC:n mukaan maissihehtaarin viljely maksaa Meksikossa 300 kertaa enemmän kuin USA:ssa, mutta tuotto jää 3,5 kertaa alhaisemmaksi.

Yhdysvallat tukee viljelijöitään lähes 14 000 eurolla vuodessa, kun taas meksikolaisten on tyydyttävä 530 euroon.

"Vapaakaupan hampaat iskevät kurkkuumme vuonna 2008 ja tukehduttavat meidät, eikä hallitus tee mitään", meksikolainen viljelijä Mariano Sánchez valittaa.

Naftan tavoitteena on poistaa tullit ja muut tuontirajoitukset, mutta tukiaiset jäävät Maailman kauppajärjestön WTO:n ratkottaviksi.

"Meksikon maataloussektori ei ollut valmis Naftaan eikä ole vieläkään, huolimatta tuista, joita viranomaiset sanovat sille antaneensa", huomauttaa Sánchez, joka kasvattaa papuja 15 hehtaarin tilallaan.

Hän pelkää menettävänsä vakituisen ostajakuntansa, kun halvemmat tuontipavut ilmestyvät rajan takaa.

Kuinka käy ruokaturvan?

Meksikon 109 miljoonasta asukkaasta 20 miljoonaa elää maalla, ja heistä 75 prosenttia on köyhiä. 31 miljoonan hehtaarin viljelyalasta alle miljoonalla tuotetaan vientikasveja. Valtaosa tiloista kasvattaa oman ruokansa ja myy ylijäämän kotimaassa.

90 prosenttia Yhdysvalloissa kulutetuista sitruunoista ja mangoista, puolet kurkuista ja kolmannes tomaateista tulee nykyisin Meksikosta.

Laaja talonpoikaisliike Meksikossa vastustaa Naftaa, koska sen pelätään romuttavan maan ruokaturvan. Presidentti Felipe Calderónin oikeistohallitus on puolestaan vakuuttanut, ettei vuodenvaihteessa tapahdu mitään kohtalokasta.

Asiantuntijat muistuttavat, että Meksiko lakkasi olemasta omavarainen maissin ja papujen suhteen jo vuosikymmen sitten. Eikä maalla heidän mukaansa ole vaikeuksia myydä omaa maissiaan nyt, kun maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet.

Sokeria Meksiko tuottaa yli tarpeensa, mutta sille voi löytyä markkinoita USA:sta, joka on sokerin tuoja. Meksikon meijerialalle kuitenkin povataan kovenevaa kilpailua.

Aktivistit uhkaavat sulkea raja-asemia

Meksikon autonomisen yliopiston maataloustutkija Marco Ramos muistuttaa, että alan ongelmiin on muitakin syitä kuin Nafta.

YK:n alaisen talouskomission selvitys vuodelta 2005 kytkee Meksikon maaseudun ongelmat huonoon politiikkaan, globaaleihin ja kotimaisiin talouskriiseihin, ilmastotekijöihin, viljelijöiden alhaiseen koulutustasoon sekä maataloustuotteiden pitkään matalina pysyneisiin hintoihin.

Meksikon valtion tuki maaseudulle nousee vuoden 2006 kymmenestä miljardista eurosta 13 miljardiin euroon vuonna 2008.

Naftan vastustajat muistuttavat, että Yhdysvalloissa maksetaan kuitenkin maataloustuotteille 30 kertaa suurempia tukia. Liikkeen aktivistit olivat joulukuussa syömälakossa ja vaativat sopimuksen neuvottelemista uusiksi.

Ellei vaatimuksiin suostuta, aktivistit uhkaavat sulkea raja-asemia tammikuun alussa.