Tällä viikolla tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Myanmarin armeija aloitti etnisen puhdistuksen maassa asuvaa etnistä rohingyavähemmistöä vastaan.

Tapahtumien seurauksena yli 700 000 ihmistä pakeni Bangladeshiin. Yrityksistä huolimatta rohingyat eivät ole voineet palata Myanmariin. Yhteensä rohingyoja on Banladeshissa noin miljoona, sillä heitä oli maassa Myanmarin armeijan aiempien hyökkäysten jäljiltä.

Rohingyat ovat islaminuskoinen vähemmistö, joilla ei ole Myanmarissa kansalaisoikeuksia. Myanmarin armeija aloitti heitä vastaan etnisen puhdistuksen elokuun 25. päivänä vuonna 2017. 

Virallinen syy oli hyökkäys rohingyojen aseellista ryhmää vastaan, mutta väkivalta kohdistui siviileihin, joita tapettiin ja raiskattiin. Kyliä poltettiin ja jopa 7 000 siviiliä tapettiin.

Ihmiset pakenivat rajan yli Bangladeshiin, jossa Cox’s Bazarissa on nyt maailman suurin pakolaisleirialue. Leireillä on ahdasta ja perustarpeista on pulaa. Väkivalta leireillä on viime aikoina kasvanut.

YK tarvitsee Bangladeshissa tänä vuonna 881 miljoonaa dollaria. Vasta hieman alle puolet on saatu kasaan, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kertoi eilen. Se määrittelee tilanteen nyt virallisesti ”pitkittyneeksi”.

Samaan aikaan Bangladesh rajoittaa pakolaisten oikeutta liikkua, opiskella ja tehdä töitä. Noin 28 000 ihmistä on siirretty asumaan Bhasan Charin saarelle.

Pakolaisten paluusta on yritetty neuvotella, mutta koska paluuolosuhteet eivät ole turvalliset, siinä ei ole onnistuttu. 

”Haluamme mennä takaisin Myanmariin, mutta sitä varten haluamme oikeutta. Kuinka kauan meidän täytyy asua pressusta tehdyssä talossa? Viisi vuotta on kulunut. Kuka tietää, kauanko meidän täytyy elää täällä. Kuka tietää, auttaako maailma meitä saamaan oikeutta vai ei”, sanoo 21-vuotias rohingya-pakolainen Mohammad Ayaz ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tiedotteessa.

Kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Myanmarin tapahtumia. Gambia on myös haastanut Myanmarin kansanmurhasta YK:n kansainväliseen tuomioistuimeen. Myanmar ei ole asettanut ketään syytteeseen tapahtumista.

Ihmisoikeusjärjestöt vaativat ratkaisua tilanteeseen.

”Tämä vuosipäivä on karu muistutus, että yhtäkään korkea-arvoista Myanmarin armeijan edustajaa ei ole asetettu syytteeseen tästä törkeästä väkivallasta. -- Todellinen oikeudenmukaisuus on välttämätöntä, jotta voidaan lopetta rankaisemattomuuden kierre, joka on pitänyt Myanmaria vallassaan vuosia”, sanoo Amnesty Internationalin edustaja Ming Yu Ha tiedotteessa.