Miljoonat vauvat elävät alueilla, joilla ilmansaasteita on moninkertaisesti yli suositusten – voi vaikuttaa jopa aivojen kehitykseen
YK:n lastenjärjestön mukaan ilmansaasteet on yhdistetty jopa lasten älykyysosamäärän laskuun.
Kaakkois-Aasiassa elää miljoonia lapsia ilmansaasteiden keskellä. Kuva Intian Delhistä vuodelta 2011. Kuva: Jean-Etienne Minh-Duy Poirrier / CC BY-SA 2.0.
Lähes 17 miljoonaa alle vuoden ikäistä lasta elää alueilla, joilla ilmansaasteiden määrä ylittää moninkertaisesti kansainväliset suositusrajat. Saasteet voivat vahingoittaa heidän aivojensa kehitystä, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef tuoreessa selvityksessään.
Selvitys perustuu satelliittikuviin ja väestötilastoihin, joiden avulla on tarkasteltu, missä päin maailmaa elää eniten vauvoja ilmansaasteista kärsivillä alueilla.
Pahin tilanne on selvityksen mukaan Etelä-Aasiassa. Siellä yli 12 miljoonaa vauvaa elää alueilla, joilla saastemäärä on ainakin kuusi kertaa enemmän kuin Maailman terveysjärjestö suosittelee.
Ilmansaasteet on yhdistetty astmaan, keuhkoputkentulehduksiin sekä myös keuhkokuumeeseen, joka on yksi lasten yleisimmistä kuolinsyistä. Lapset ovat erityisen haavoittuvaisia muun muassa siksi, ettei heidän vastustuskykynsä ole vielä täysin kehittynyt.
Unicefin mukaan saasteet voivat vaikuttaa hengityselinten lisäksi kuitenkin myös aivojen kehitykseen. Tieteelliset löydökset yhteyksistä aivojen kehitykseen eivät ole vielä lopullisia, mutta nopeasti kasvava todisteiden määrä aiheuttaa huolta, kertoo raportin tekijä Nicholas Rees uutistoimisto Reutersille.
Selvityksessä siteerattujen tutkimusten mukaan saastehiukkaset voivat esimerkiksi siirtyä verenkiertoon ja sieltä aivoihin tai vahingoittaa niitä aivojen alueita, jotka vaikuttavat lasten kehitykseen ja oppimiseen. Saasteet on yhdistetty tutkimuksissa myös älykkyysosamäärän laskuun ja neurologisiin käyttäytymisongelmiin.
Unicef peräänkuuluttaa uusiutuvan energian lisäämistä ja joukkoliikenteen lisäämistä. Ongelmaa voi kuitenkin lievittää myös keskittämällä lasten matkustamisen aikoihin, joina saasteita on vähemmän, jakamalla suodatinnaamareita ja suunnittelemalla asuinympäristöt niin, etteivät saasteiden lähteet ole lähellä kouluja tai terveysklinikoita. Myös esimerkiksi lasten hyvä ravitsemus lisää vastustuskykyä saasteille, selvityksessä suositellaan.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia