YK:ssa valmistellaan kansainvälistä sopimusta siirtolaisten asemasta ja oikeuksista. Sitä odotellessa ulkomaisten kotiapulaisten riisto jatkuu Lähi-idän maissa.

Persianlahden arabimaissa on arviolta 2,4 miljoonaa ulkomailta värvättyä piikaa. Heitä on perinteisesti tullut Aasian maista, kuten Filippiineiltä, Indonesiasta, Intiasta ja Sri Lankasta. Nyt halpaa työvoimaa värvätään myös Itä-Afrikasta.

Vierastyöläiset tulevat arabimaihin erityisellä kafala-viisumilla, joka kieltää lähtemästä maasta tai vaihtamasta työpaikkaa ilman alkuperäisen työnantajan lupaa. Kiellon rikkomisesta voi seurata sakkoja, vankeutta tai karkotus.

Työehtoja on parannettu osassa Persianlahden maita. Yhdistyneet arabiemiraatit lupasi viime vuonna apulaisille viikoittaisen vapaapäivän, palkallisen vuosiloman, oikeuden sairauslomaan ja korkeintaan 12 tunnin työpäivän. Qatar on samoilla linjoilla, mutta muun muassa Omarilta työlainsäädäntö puuttuu.

Työnantajalla ehdoton valta

Uudistusten jälkeenkin kotiapulaisten asema jää heikommaksi kuin paikallisen työvoiman, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch huomauttaa.

”Kafala-järjestelmä antaa työnantajalle ehdottoman vallan. Naiset uurastavat usein eristyksissä alttiina seksuaaliselle ahdistelulle ja muille väärinkäytöksille”, juristi Somayya Mohammed sanoo.

Filippiinit kielsi maaliskuussa kansalaisiaan lähtemästä piikomaan Kuwaitiin, jossa filippiiniläinen apulainen löydettiin kuolleena isäntänsä pakastimesta. Viranomaisten mukaan kuolemantapaukset eivät ole Persianlahdella harvinaisia.

Useat Aasian maat ovat alkaneet vaatia arabimaihin pyrkivien työsopimukset nähtäväksi ennen lähtöluvan myöntämistä. Intia ja Sri Lanka perivät työnantajilta takuumaksun, joka palautetaan, kun työntekijä on palannut turvallisesti kotimaahan.

”Matka helvettiin”

Aasian kiristettyä työvoiman saannin ehtoja värvääjien katseet kääntyivät köyhään Itä-Afrikkaan.

”Moni luulee lähtevänsä rikastumaan mutta on oikeasti matkalla helvettiin”, sanoo tansanialainen Fatima, joka oli kaksi vuotta kotiapulaisena Omanissa.

Hänelle lankesivat kaikki kotityöt sekä huolenpito neljästä lapsesta, joista nuorin oli vastasyntynyt vauva. Fatima hoiti yösyötöt ja nousi aamuneljältä valmistamaan aamiaista ja laittamaan lapsia kouluun.

Hän sai itse syödä tähteitä kahdesti päivässä, ja yhteydenpito kotiväkeen rajattiin kymmeneen minuuttiin kahden kuukauden aikana.

Vailla vapautta

Patricia Lawson Tansanian kotiapulaisten liitosta kartoitti 50:n Omanissa ja Kuwaitissa työskennelleen naisen tilanteen.

Työnantaja takavarikoi passin 43:lta ja teetti heillä työtä 7 päivää viikossa. Puolet naisista oli teljettynä työpaikalle tai majapaikkaan. Moni kertoi ahdistelusta ja raiskausyrityksistä.

”Naisia estettiin hankkimasta ulkopuolista apua, ja vähintään joka toinen joutui nukkumaan olohuoneen lattialla ilman yksityisyyden häivää”, Lawson kertoo.

Jos kotiapulainen halusi irtisanoutua, työnantaja tai välittäjä vaati korvausta, joka ylitti usein naisen ansiot.

Seksuaalista väkivaltaa kokenut piika kääntyy harvoin poliisin puoleen, koska yleensä häntä ei uskota. Pahimmillaan uhri joutuu syytteeseen avioliiton ulkopuolisesta suhteesta.

Lawsonin järjestö pyrkii varoittamaan tansanialaisnaisia vaaroista. ”Ei heitä voi kieltää lähtemästä, mutta opetamme heitä huolehtimaan turvallisuudestaan.”