Uutiset Myanmarin demokratiakehitys ja vallankaappaus
Myanmar ja Bangladesh aikovat aloittaa rohingyapakolaisten palauttamisen – YK ja avustusjärjestöt pelkäävät vainon jatkuvan
Bangladeshiin on paennut lähes 750 000 rohingyaa, jotka aiotaan pian palauttaa takaisin Myanmariin. ”Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.
Rohingyalapsia Unchiprangin pakolaisleirillä Bangladeshin Cox's Bazarissa. Kuva: EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations, © European Union 2018 / CC BY-NC-ND 2.0.
Myanmar ja Bangladesh saattavat aloittaa pian Bangladeshiin tulleiden rohingyapakolaisten palauttamisen takaisin Myanmariin.
YK ja avustusjärjestöt ovat tilanteesta huolissaan, sillä niiden mukaan rohingyat saattavat yhä joutua vainon kohteeksi Myanmarissa.
YK:n Myanmar-erityisraportoija Yanghee Lee pyysi tällä viikolla Bangladeshia hylkäämään ”kiireellä tehdyt” suunnitelmat palautuksesta. Hänen mukaansa ilman Myanmarin hallituksen turvatakuita vaino ja väkivalta voivat alkaa uudelleen.
”En ole nähnyt Myanmarin hallituksen ryhtyvän konkreettisiin ja näkyviin toimenpiteisiin luodakseen ympäristön, jossa rohingyat voisivat palata alkuperäiseen olinpaikkaansa, elää turvassa ja jossa heidän oikeutensa on taattu”, hän sanoi YK:n tiedotteen mukaan.
Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty muslimivähemmistö, jolle ei ole myönnetty edes Myanmarin kansalaisuutta. Maan armeija aloitti elokuussa 2017 rohingyojen aseellisten järjestön hyökkäysten seurauksena etnisen puhdistusoperaation, jonka seurauksena lähes 750 000 rohingyaa pakeni raiskauksia, murhia ja kylien polttamista Bangladeshin Cox’s Bazariin. Pakolaisia on saapunut jonkin verran myös tänä vuonna.
Bangladesh ja Myanmar ovat neuvotelleet pitkään rohingyojen paluusta, ja alun perin niiden piti alkaa jo tämän vuoden tammikuussa. Nyt palautukset on määrä aloittaa tämän kuun puolivälissä.
Leen mukaan pakolaiset itsensä pitäisi ottaa mukaan prosessin suunnitteluun. Palautukset epäinhimillisiin olosuhteisiin voivat rikkoa kansainvälistä oikeutta, hän varoitti. Lisäksi pelkkä infrastruktuurin rakentaminen palaajille ei riitä vaan rohingyat tarvitsevat kansalaisuuden, oikeuden liikkua vapaasti sekä peruspalveluita.
Myös joukko avustusjärjestöjä on julkaissut vetoomuksen, jossa vaaditaan, että paluu varmistetaan turvallisesti ja vapaaehtoisesti ihmisoikeuksia kunnioittaen.
”Työssämme kohtaamme silmittömästä väkivallasta traumatisoituneita ihmisiä. Ihmiset ovat kertoneet olevansa hyvin peloissaan. Nyt ei ole oikea aika aloittaa palautuksia”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva tiedotteessa.
KUA on työskennellyt Bangladeshissa rohingya-pakolaisten leirillä tämän vuoden alkupuolelta lähtien. Sen ja sen tanskalaisen sisarjärjestön yhteisessä hankkeessa annetaan psykososiaalista tukea sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneille sekä koulutusta naisille ja murrosikäisille tytöille.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia