Myanmarin sotilasjuntta aikoo järjestää tänä vuonna vaalit maan kaoottisesta tilanteesta huolimatta. Sen arvioidaan haluavan vaalien avulla vahvistaa valtaansa ja hakevan tukea idealleen muilta mailta.

Sotilasjuntta kaappasi Myanmarissa vallan helmikuun alussa vuonna 2021. Sitä seuranneen väkivallan seurauksena yli 2 000 ihmistä on kuollut ja kymmeniä tuhansia on pidätetty. Maa on ajautunut vaikeaan taloudelliseen ja humanitaariseen kriisiin.

Juntta on vihjaillut vaalien järjestämisestä jo jonkin aikaa. Ajankohta on mahdollisesti elokuu.

Tammikuussa se teki lakimuutoksia, joiden seurauksena opposition ja pienpuolueiden ehdokkaiden on lähes mahdotonta osallistua vaaleihin.

Esimerkiksi rikoksista tuomitut tai vankeudessa olevat eivät saa liittyä puolueisiin, mikä sulkee tehokkaasti monet tuomitut opposition edustajat ulos vaaleista. Edelliset vaalit voittanut NLD on jo julistettu terroristijärjestöksi, joten sekään ei voi osallistua.

Laki vaatii rekisteröityviltä puolueilta myös suurta varallisuutta sekä ainakin 100 000 jäsentä kolmen kuukauden sisällä rekisteröitymisestä – sata kertaa enemmän kuin aiemmin.

Helmikuussa juntta pidensi hätätilalainsäädännön voimassaoloa puolella vuodella ja otti käyttöön poikkeustilalain uusilla alueilla. Lakien avulla rajoitetaan ihmisten liikkumista ja mahdollisuuksia kokoontua.

YK:n Myanmar-ihmisoikeusraportoijan Tom Andrewsin mukaan juntan tarkoituksena on vaalien avulla hakea tunnustusta omalle vallalleen. Hän vaati tammikuussa YK:n jäsenmaita, järjestösektoria ja vaalitarkkailuorganisaatioita olemaan antamatta teknistä tukea vaalien järjestämiselle.

”Sen sijaan niiden pitää yksiselitteisesti tuomita tämä tuleva farssimainen harjoitus, jonka tarkoituksena syventää Myanmarin poliittisen järjestelmän sotilaallista kontrollia”, hän sanoi.

Samaa mieltä on Suomen Lähetysseuran Myanmar-rauhanhankkeen päällikkö Johannes Vierula. Kansainvälisillä toimijoilla on houkutus nähdä vaalit mahdollisuutena maan pattitilanteen ratkaisemiseksi, mutta sotilasjuntan järjestämät vaalit eivät tuo ratkaisua pitkittyneeseen kriisiin, hän sanoo.

”Usein ajatellaan, että vaalien järjestäminen on askel eteenpäin demokratiassa. Sellaisissa maissa, joissa demokraattiset prosessit ja instituutiot ovat heikoissa kantimissa, vaaleilla voidaan kuitenkin vahvistaa autoritaarisen status quon sekä syrjivien rakenteiden olemassaoloa”, hän sanoo tiedotteessa.

Suurin osa maailman maista ei ole tunnustanut junttaa, ja sitä vastaan on asetettu pakotteita, joita tosin on moitittu liian heikoiksi.

Pieni osa maailman maista myös tukee junttaa enemmän tai vähemmän suorasti. Andrewsin raportin mukaan juntta on saanut jonkinlaista tukea esimerkiksi Kiinalta, Venäjältä, Valko-Venäjältä, Saudi-Arabialta, Intialta ja Sri Lankalta. Jotkut maat ovat antaneet sen jäsenille diplomaattisia valtakirjoja. Valko-Venäjä ja Intia ovat tukeneet Myanmaria julkisesti myös vaalisuunnitelmissa.

Valko-Venäjää lukuun ottamatta kaikki ovat jäseninä YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jonka istunto on parhaillaan käynnissä. Myanmarin ihmisoikeustilanne on yksi käsiteltävistä asioista.

Myös Suomi on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen. Sen pitäisikin muiden maiden kanssa varmistaa, että laitonta vaaliprosessia ei tueta, Lähetysseura vetoaa.

”Kestävää ratkaisua tulisi etsiä tukemalla sellaista väliaikaishallintoa, jonka konfliktin eri osapuolet voisivat hyväksyä. Niin kauan kuin yhteisymmärrystä väliaikaisjärjestelyistä tai vaaleista ei ole, keskeistä on tukea maan demokraattisia toimijoita”, Vierula sanoo.