(IPS) -- Buenosairesilaisessa köyhässä Villa 31:n lähiössä Mónica Santino joutuu keskeyttämään johtamansa La Nuestra -joukkueen pelin. Hän kieltää nuoria miehiä valtaamasta kenttää naisjalkapalloilijoilta, joiden pelivuorolla nuorukaiset röyhkeästi tunkeutuvat kentälle. Tilanne on jalkapallohullussa maassa tavallinen: naisten on vallattava kentät senttimetri kerrallaan, jos haluavat pelata.

"Jos pelaamassa olisivat miehet, he eivät tunkisi kentälle, koska siitä seuraisi ongelmia. Mutta tyttöjen pelaaminen on eri juttu", Santino sanoo.

Jalkapalloilu kasvattaa itsetuntoa

Villa 31 on hökkelikylä, jollaisia argentiinalaiset kutsuvat kärsimykseen viittaavalla nimellä 'villa miseria'. Puolet sen noin 40 000 asukkaasta on naisia, mutta perinteiselle miesten alueelle pääseminen on ollut työn ja tuskan takana. Nyt La Nuestra kuitenkin harjoittelee oikealla jalkapallokentällä kahdesti viikossa.

"Ei ehkä näytä siltä, mutta kyseessä on iso juttu. Toimintamme lähettää tärkeän viestin sukupuolten tasa-arvosta, sillä jalkapallokentät on kaupunginosien tärkeimpiä julkisia tiloja", selittää Santino, entinen jalkapalloilija ja Argentiinan jalkapalloliiton ensimmäisenä hyväksymä naisvalmentaja.

"Jalkapallo on Argentiinan kansallislaji ja kuulumme siinä maailmanmestariluokkaan. Naiset ovat jalkapallossa kuitenkin edelleen toisen luokan kansalaisia."

Paitsi jalkapallojoukkue La Nuestra (Meidän) on myös järjestö, joka pyrkii jalkapalloharrastuksen avulla voimauttamaan naisia, vahvistamaan heidän itsetuntoaan ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa.

Pelaaminen antaa naisille omaa aikaa

Santino on aktivisti paitsi naisurheilussa myös naisasiaa ajavassa kansalaisjärjestössä. Hänen mukaansa jalkapallo on feministien agendalla avoin kysymys.

"Naisten ei odoteta juoksevan, hikoilevan ja ponnistelevan. Sanotaan, että jalkapalloa pelaavan naisen keho muuttuu miehiseksi. Monet myös uskovat, että jokainen jalkapalloa pelaava nainen on lesbo", Santino kuvaa.

Hän itse näkee rajoituspyrkimykset yrityksenä ottaa valta naisten ruumista. Samankaltaisena haluna hallita naiskehoa, joka nousee usein esiin, kun käydään keskustelua aborttioikeudesta.

"Se on tapa kontrolloida naisvartaloa ja määritellä, miltä sen tulisi näyttää."

Jalkapallo on myös konkreettinen tapa saada naisille omaa aikaa. "Pelatessaan naisilla ja tytöillä on kaksi tuntia aikaa olla ajattelematta mitään muuta. He voivat vain pitää hauskaa ja vahvistaa keskinäisiä suhteitaan."

Santino korostaa, että viime kädessä naisjalkapallo on poliittista toimintaa. "Siinä on vallankumouksellinen komponentti, sillä jotain on muuttumassa."