Vaikka nälkäisten määrä maailmassa on vähentynyt, kehitys on ollut turhan hidasta, käy ilmi tuoreesta Global Hunger Index -raportista. 

Uusi indeksi on järjestyksessä neljäs, ja vertailu aiempiin vuosiin osoittaa, että nälän poistamisessa on kyllä tapahtunut huomattavaa edistystä 2000-luvun alusta lähtien. Kehitys on kuitenkin hidastunut viime vuosina.

Nälkäindeksi pisteyttää valtioita neljä muuttujan perusteella: koko väestön aliravitsemus, alle viisivuotiaiden lasten alipainoisuus, alle viisivuotiaiden lasten kitukasvuisuus ja lapsikuolleisuus.

Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä maailmassa vallitsisi alhainen nälän taso. Indeksissä käytettyjen muuttujien osalta tämä tarkoittaisi, että alle 15 prosenttia väestöstä olisi aliravittuja, alle 10 prosenttia lapsista alipainoisia, alle viisi prosenttia lapsista kitukasvuisia ja lapsikuolleisuus alle neljä prosenttia.

Tämänhetkisen kehityksen valossa näyttää kuitenkin siltä, että nämä tavoitteet jäävät saavuttamatta lähes 50 maassa. Ennusteiden mukaan aliravitsemuksesta tulee tämän vuosikymmenen lopulla kärsimään 657 miljoonaa ihmistä – lähes kahdeksan prosenttia koko maailman väestöstä.

Yksittäisistä maista pahin tilanne on Somaliassa, jossa lähes 60 prosenttia väestöstä on aliravittuja ja yli 30 prosenttia lapsista kitukasvuisia. Somalia on ainoa maa, jonka nälkätilanne luokitellaan äärimmäisen hälyttäväksi.

Hälyttävällä tasolla tilanne on Jemenissä, Keski-Afrikan tasavallassa, Tšadissa, Kongossa ja  Madagaskarilla. Niiden lisäksi tilanteen arvioidaan olevan hälyttävä neljässä muussa maassa, joista ei ole saatavilla riittävästi tietoa: Burundi, Etelä-Sudan, Komorit ja Syyria.

Suhteellisesti eniten ravitsemustilanne on parantunut Mongoliassa, Uzbekistanissa, Albaniassa ja Azerbaidžanissa. Kaikissa näissä maissa tilanne oli vielä vuosituhannen vaihteessa vakava, mutta nyt niissä on alhainen nälän taso.

Yksi keskeinen taustatekijä nälälle on sota tai muut aseelliset konfliktit. Kymmenestä nälän pahiten riivaamasta maasta kaikissa muissa paitsi Madagaskarilla ja Komoreilla taustalla on konflikti. Esimerkiksi Somaliassa on käyty sisällissotaa jo 30 vuoden ajan.

Sodan jaloissa koko ruoan tuotanto- ja jakeluketju kärsii, samalla kun pula ruoasta voi osaltaan olla vaikuttamassa konfliktien syntyyn. Raportissa muistutetaan, että ilman ruokaturvaa on vaikea saavuttaa kestävää rauhaa, ja toisaalta ilman rauhaa on hyvin epätodennäköistä, että nälkää saataisiin poistetuksi maailmasta.