Nappulakengissä Suomen auringon alla

Maailma.net seurasi heinäkuussa tansanialaisen FC Viton viikkoa Helsinki Cupissa. 11-vuotiaat tansanialaispojat olivat ensimmäistä kertaa ulkomailla ja pelasivat ensimmäistä kertaa nappulakengillä.

Perjantai, 16. heinäkuuta

Vapaaehtoistyöntekijä Geoff liehuttaa Tansanian lippua. Se liehuu korkealla. On alkamassa puolivälieräottelu FC Vito – Kasiysi.

Yleisöä on runsaasti. Suomessa asuvia tansanialaisia on saapunut paikalle. Eräällä suomalaismiehellä on Tansanian jalkapallomaajoukkueen pelipaita. FC Vito kerää kannattajia.

Aamun neljännesvälierässä FC Vito kaatoi FC Viikingit Punaisen 5-0. Kasiysi on astetta hankalampi vastustaja. FC Vito ei pääse maalipaikkoihin. Sitten Kasiysin hyökkääjä laukoo yllättävän kaukolaukauksen, joka uppoaa alakulmaan. 1-0.

FC Vito on hämillään. 2-0. 3-0.

FC Vito tavoittelee hanakasti maalia, mutta pienet tansanialaiset pysähtyvät Kasiysin puolustusmuuriin.

Tuomari viheltää pelin päättyneeksi. FC Viton turnaus on ohi. Vitolaiset putoavat polvilleen, kyyneleet valuvat. Saidi tulee rohkeana haastatteluun, kun muut istuvat suruissaan nurmella.

"Loistava turnaus. Ei hävetä yhtään, vaikka emme päässeet välieriin", Saidi sanoo tulkin välityksellä.

Viikko Helsingissä on ollut henkeäsalpaava kokemus.

"Olemme nähneet täällä kaikenlaista. Olemme olleet eläintarhassa, ja oli myös mukavaa kokeilla kuntosalia", Saidi kertoo.

Mitä aiot kertoa kotona Suomesta?

"Saimme paljon lahjoja ja pelasimme hyvin ja pääsimme kaiken lisäksi vielä puolivälieriin asti."

LiiKe ry lahjoitti kaikille vitolaisille 50 euroa, joille he saivat ostaa tuliaisia. Mitä ostit, Saidi?

"Jäätelöä ja pelipaidan", hän vastaa.

Aiotko jatkaa jalkapalloilua kotona Tansaniassa?

"Kyllä, tässä joukkueessa."

Ennen kaikkea Saidi aikoo keskittyä koulunkäyntiin.

"Haluan opiskella ja saada aikuisena työtä. Työllä ei ole niin väliä, kunhan saa työtä. Ja haluan jatkaa jalkapallon pelaamista niin pitkään kuin mahdollista!"

Maailma.netin FC Vito -seuranta päättyy tähän. FC Vito lentää sunnuntaina kotiin Tansaniaan, jossa 11-vuotiaat pojat aloittavat pian seuraavan lukukauden – ja jatkavat jalkapalloilua.

Lue edelliset tekstit:

Torstai, 15. heinäkuuta

Lohkovoitto!

FC POHU kaatui kuplahallissa pelatussa aamuottelussa maalein 4-1. Se oli ensimmäinen kerta, kun tansanialaiset pelasivat sisätiloissa. Alkulohkon lopputulos oli FC Vitolle vakuuttava: seitsemän peliä, seitsemän voittoa. Maalivahti Stevenille tehtiin vain kaksi maalia.

Lohkovaiheen päätyttyä FC Vito kävi tutustumassa yhteistyökumppaninsa Amer Sportsin tiloihin. Amer Sports on urheiluvälinekonserni, joka on ollut LiiKe ry:n kanssa mukana Tansanian liikuntakehitysyhteistyön hankkeissa.

Amer Sportsin tiloissa FC Viton pojat pääsivät kokeilemaan laadukkaan kuntosalin laitteita. Tansaniassa ei tällaisia harjoittelumahdollisuuksia ole.

Illalla FC Vito vetäytyi majapaikkaansa Arabian koululle, jossa he ovat viettäneet kaikki yönsä Helsinki Cupin aikana. Kun suomalaiset koulut ovat kesälomalla, ovat tyhjät koulurakennukset sopivia yöpymispaikkoja niille joukkueille, joilla ei ole rahaa hotelliin.

Huomenna alkavat Helsinki Cupin pudotuspelit. FC Vito on valmiina. Nukkumaan mentiin aikaisin.

”Iloisin mielin vedettiin lakanaa korviin ja lähetettiin ylöspäin erilaisia pyyntöjä koskien huomisia pelejä”, FC Viton edustaja viestitti.

Keskiviikko, 14. heinäkuuta

He ovat täällä tähtiä.

Helsingin Sanomat, iltapäivälehdet ja monet muut julkaisut kirjoittavat aurinkoisia artikkeleita tästä tansanialaisesta juniorijoukkueesta, jonka nuoret pelimiehet säväyttävät elämänilollaan.

Ja myös pelitaidollaan. Keskiviikon ottelut päättyivät FC Viton voittoihin lukemin 9-0 ja 5-0. Vito on voittanut kaikki kuusi otteluaan murskaavalla maalierolla: 39 tehtyä maalia, vain yksi päästetty.

Torstaiaamuna on lohkovaiheen viimeinen ottelu.

Jalkapalloilun lomassa FC Vito on tutustunut Helsinkiin. He ovat vierailleet Korkeasaaressa, Heurekassa, urheilukaupoissa ja kirpputoreilla. LiiKe ry lahjoitti jokaiselle 50 euroa, joilla he saivat ostaa tuliaisia Tansaniaan.

Kuinka onnekkaita nämä lapset ovatkaan.

Palaako elämä ennalleen, kun he sunnuntaina nousevat Finnairin lentokoneeseen Helsinki-Vantaan lentokentällä ja palaavat pitkän matkan kotimaahansa Tansaniaan? Oliko tämä viikko once in a lifetime -kokemus?

Yksi asia on varma.

”He ovat aika suuria tähtiä kouluissaan”, LiiKe ry:n toiminnanjohtaja Ari Koivu naurahtaa.

Lukukausi alkaa sopivasti heidän palattuaan.

Tiistai, 13. heinäkuuta

Jalkapallo avaa lapsille mahdollisuuden. Se ei ole ainoa tie, mutta köyhissä kehitysmaissa se on yksi

parhaista. Eikä kyse ole pelkästään ammattilaiseksi pääsemisestä, vaan ylipäätään liikunnan sosiaalisista vaikutuksista. Siksi olikin kummallista, että Tansanian opetusministeri poisti liikunnan kouluista vuonna 2000.

”Hänen mielestään piti keskittyä akateemisiin aineisiin”, selvittää LiiKe ry:n toiminnanjohtaja Ari Koivu.

Vuonna 2006 liikuntatunnit palautettiin Tansanian kouluihin.

”Mutta ei sitä ole vieläkään saatu jalkautettua”, Koivu sanoo.

Kilpaurheilu puuttuu monesta läänistä. Koivun mielestä se on syy, miksi Tansaniasta ei ponnista kansainvälisen kärkitason jalkapalloilijoita. A-maajoukkueen menestys on ollut olematonta.

”Ruohonjuuritaso on unohdettu”, Koivu toteaa.

”Toiminta peruskouluissa on vähäistä. Liikuntakerhoilla on monta kertaa surkeammat valmentajat kuin ikinä toivoisi.”

FC Vitolla on ollut onni matkassa. Heidän valmentajansa Mnunduma osaa tehtävänsä, kuulemma paremmin kuin kukaan aiempi valmentaja FC Viton historiassa. Hän huitoo kentän laidalla kädellään ja huutaa ohjeita. Katse on tiukka. Määrätietoisuus näkyy.

FC Vito hamuaa kentällä lisää maaleja, samalla kun suomalaisvastustajat väsyvät. Tiistain tulokset 6-0 ja 6-1 ovat vakuuttavia. Kuinka pitkälle Vito vielä pääseekään? Tämä vuosikerta osaa pelata yhdessä.

Liikunnan luoma yhteisöllisyys vahvistaa kuulumista yhteiskuntaan. Sen osoittaa FC Viton historia: suurin osa vitolaisista siirtyy ala-asteelta yläasteelle, kun muuten vain kymmenen prosenttia tansanialaisista etenee ala-astetta pidemmälle.

Maanantai, 12. heinäkuuta

8-0! 5-0!

”Vitsit, ne on hyviä”, tokaisi VJS Heerenveenin pellavapäinen puolustaja. VJS hävisi FC Vitolle maalein 5-0.

”Ei kai ne Tansaniasta lähettäisikään huonoja pelaajia”, tuumasi kentän laidalla peliä seurannut VJS-juniorin äiti.

Ei lähettäisikään. Takana on puolen vuoden karsinnat, joissa Mtwaran läänin kouluista on kerätty satoja innokkaita jalkapallojunioreita, jotka ovat harjoitelleet keskenään ja lopulta demokraattisesti äänestäneet keskuudestaan parhaat, jotka pääsevät Suomeen.

Mahdollisimman monesta koulusta pyritään saamaan edustaja, joka voisi viedä Suomessa oppimansa tietotaidon koululleen.

”Tietoa muun muassa ruokatottumuksista, täsmällisyydestä, hygieniasta, liikenteestä ja jalkapalloelämästä”, luettelee LiiKe ry:n toiminnanjohtaja Ari Koivu. LiiKe ry on järjestänyt FC Viton osallistumisen Helsinki Cupiin.

FC Vito pelaa viihdyttävää jalkapalloa. 11-vuotiaiksi nuorten peliäly on hyvin kehittynyt.

Ihailen pienikokoisen Evran peliä. Hänen pelisilmänsä on tarkka. Hän osaa syöttää pallon sellaiseen paikkaan, jota kukaan vastustajista ei osaa odottaa.

Evra tekee maanantain peleissä viisi maalia ja siirtyy maalipörssin kärkeen. Katson hänen määrätietoista liikkumistaan kentällä ja mietin, tuleekohan hänestä aikuisena ammattilainen.

Sunnuntai, 11. heinäkuuta

Valmentaja Mnunduma uittaa kuivunutta pesusientä vesiämpärissä, nostaa turvonneen sienen nyrkissään ilmaan ja puristaa kylmää vettä luotsaamiensa poikien päälaelle. Tapiolan Urheilupuistossa on poikkeuksellisen kuuma. Suomessa saatetaan rikkoa lämpöennätyksiä.

Se lienee tansanialaisten etu.

11-vuotiaat Tansanian kasvattamat poikalapset käyttäytyvät rutinoituneesti valmistautuessaan harjoitusotteluun FC Honkaa vastaan. On sunnuntaiaamu. Ei uskoisi, että nämä lapset ovat ensimmäistä kertaa kotilääninsä ulkopuolella.

Heillä on mukanaan vain yksi aikuinen, valmentaja Mnunduma. Raha riitti yhdentoista pelaajan ja yhden valmentajan lennättämiseen Suomeen.

Lentoreitti oli pitkä: Dar es Salaam – Addis Abeba – Tukholma – Helsinki. Yhteensä viisi päivää matkalla. Se oli poikien ensimmäinen kerta lentokoneessa, monille myös ensimmäinen kerta maan suurimmassa kaupungissa Dar es Salaamissa.

FC Honkaa vastaan he pelaavat ensimmäistä kertaa nappulakengillä, ensimmäistä kertaa tekonurmella.

Ottelun alku on totuttelua. Hyökkäysinto kostautuu. Honka kuittaa avausmaalin.

Mutta sitten FC Viton tekninen pelitaito, nopeus ja kyky antaa vapauttavia läpisyöttöjä alkaa tuottaa tulosta. Syntyy ensimmäinen maali, heti perään toinen ja kolmas. Peli on pian 7-1.

FC Vito tuulettaa jokaista maaliaan juoksemalla koko kentällisen (kuusi kenttäpelaajaa ja maalivahti) voimin kulmalipulleen. He poseeraavat yleisölle mitä erilaisimmissa asennoissa. Muutamasta kymmenestä espoolaisvanhemmasta koostuvaa yleisöä se naurattaa. Poikiakin hymyilyttää.

Peli päättyy FC Viton 9-2-voittoon. Ottelun parhaana palkitaan Viton oikea laitalinkki, numero yksitoista Evra. Hän viimeisteli hattutempun. On loppukättelyiden aika. Otetaan ryhmäkuva. Vito kiittää Honkaa suahilinkielisellä laululla.

Taustaa: LiiKe Ry houkuttelee tansanialaislapsia kouluun jalkapallolla