Nepalin tie tasavallaksi on mutkainen

Nepalin kuningaskunta on muuttumassa tasavallaksi, ja useaan otteeseen lykätyt vaalit on nyt päätetty pitää huhtikuussa. Matkaan voi kuitenkin tulla vielä monta mutkaa.

Vaikka entiset maolaississit ovat nyt mukana Nepalin hallituksessa, liikkeen kovan linjan kannattajat saattavat vielä ryhtyä sabotoimaan vaaleja, jos he pelkäävät kannatuksensa jäävän heikoksi.

Vaalien kannalta riskiryhmiä ovat myös kuningasmielinen äärioikeisto ja päätään nostavat madhesi-kansan militantit.

Vaalien tielle voi tulla jokin mainituista esteitä tai ne kaikki. Vaaleja lykättiin niiden takia ensin viime kesäkuussa ja uudelleen marraskuussa. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että totuuden hetki koittaa huhtikuussa.

Vaaleissa valitaan edustajat kokoukseen, joka luonnostelee uuden perustuslain eli sinetöi pitkää sisällissotaa seuranneen, YK:n valvoman rauhanprosessin.

Maolaisten kommunistien vuonna 1996 aloittama aseellinen kapina kesti lähes kymmenen vuotta ja vaati 15 000 ihmisen hengen.

Maanalaisena poliittisena liikkeenä toimineet maolaiset järjestivät huhtikuussa 2006 yhdessä valtavirran puolueiden kanssa kansannousun, joka lopetti kuningas Gyanendran kolmisen vuotta kestäneen yksinvallan.

Sen jälkeen maolaiset ja muut puolueet ovat rakentaneet Nepalin uutta poliittista arkkitehtuuria kivi kiveltä. Sota lopetettiin rauhansopimuksella, väliaikainen parlamentti laati perustuslain siirtymävaiheen ajaksi, ja kuningasvalta päätettiin lakkauttaa.

Vaikeimmaksi asiaksi on muodostunut perustuslakia säätävän kokouksen vaalien järjestäminen. Puolueiden keskinäinen epäluottamus on ollut niin suuri, että ne ovat mieluummin lykänneet vaaleja kuin ottaneet vaalitappion riskin.

Puolueille osoittautui helpommaksi taistella yhdessä demokratian puolesta kuin toteuttaa sitä.

Siksi Nepal on jäänyt tasavallan ja monarkian välimaastoon. Väliaikainen parlamentti julisti maan hiljan tasavallaksi, mutta kuningas elää yhä palatsissaan veronmaksajien kustannuksella.

Hallituksen pääpuolueita on kolme: maltillisten kommunistien UML, keskustaoikeistolainen Nepalin kongressipuolue NC ja maolaiset.

NC kamppaili pitkään seremoniallisen monarkian säilyttämiseksi, mutta joutui antamaan periksi maolaisille, joita ei olisi saatu mukaan vaaleihin ilman tasavaltajulistusta.

Nepalissa ei kuitenkaan ole aina tapana kunnioittaa tehtyjä sopimuksia, ja kummankin puolueen äärilaita jatkaa oman maltillisen siipensä painostusta.

Demokratian palautus 2006 nosti esiin myös etnisyyden. Maassa on 103 etnistä ryhmää, joista moni haluaa nyt edustajansa päätöksentekoon.

Aktiivisimpia ovat Intian rajalla elävät madhesit, joihin kuuluu noin kolmannes Nepalin yli 25-miljoonaisesta väestöstä. Madhesit kokevat, että pääasiassa vuoristolaisista koostuneet hallitukset ovat aina syrjineet heitä. Nyt madhesit uhkaavat protesteilla, ellei heille taata oikeudenmukaista edustusta päätöksenteossa.

Tarkkailijat pelkäävät, että kiihkeimmät kuningasmieliset voivat käyttää hyväkseen mahdollisia levottomuuksia tasangolla ja estää vaalit.

NC:tä edustava ikääntynyt ja sairas pääministeri Girija Koirala on nimittänyt tyttärensä Sujatan hallitukseensa ja näyttää tekevän tästä vallanperijäänsä. Tytär on kalastellut ääniä puhumalla seremoniallisen kuningasvallan puolesta.

Monien mielestä monarkiaa ei pitäisi enää sekoittaa huhtikuun vaaleihin. Uusia päättäjiä odottavat aivan toisenlaiset haasteet maassa, joka on YK:n inhimillisen kehityksen indeksin mukaan Aasian köyhin.

Kirjoittaja on Nepali Times -lehden päätoimittaja ja kustantaja