Pakolaistaustaisen yhä hankalampi avata pankkitili

Tämä artikkeli on alunperin julkaistu sisäministeriön Monitori-lehdessä. Lue lisää täältä.

Yli tuhatta kiintiöpakolaista ja kansainvälistä suojelua saanutta henkilöä kohtaa tällä hetkellä ristiriita suomalaisissa pankeissa, jotka eivät suostu avaamaan tiliä, jos oleskelulupapapereissa on merkintä varmentamattomasta henkilöllisyydestä. Suomeen voidaan myöntää kuitenkin oleskelulupa, vaikka esimerkiksi turvapaikanhakijalla ei olisi henkilöllisyyden varmentamiseen vaadittavia, luotettavia asiakirjoja. Useissa muissa Euroopan maissa pankkiasiointiin ei liity vastaavaa ongelmaa.

Pankkien vaatimukset asiakkaan tunnistamisesta tiukkenivat huomattavasti Finanssialan Keskusliiton vuonna 2011 pankeille antaman Tupas-tunnistuspalvelun ohjeistuksen myötä. Vaikka vaatimukset perustuvat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estävään lakiin, viime kädessä kyse on pankkien sisäisistä tulkinnoista.

Tiukka tulkinta on johtanut hankalaan tilanteeseen Suomessa asuvien pakolaisten ja turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneiden keskuudessa – pankit eivät suostu avaamaan heille tilejä eivätkä myönnä verkkopankkitunnuksia.

"Usein turvapaikanhakijoilla ei ole henkilöllisyyden varmentamiseen vaadittavia, luotettavia asiakirjoja. Silloin oleskelulupapäätökseen ja matkustusasiakirjaan tulee merkintä "henkilöllisyyttä ei pystytty varmentamaan", kertoo erikoissuunnittelija Terhi Martins Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Henkilöllisyyden varmentamisen tekee vaikeaksi se, että kun kyse on turvapaikanhakijoista tai kiintiöpakolaisista, yhteyden ottaminen lähtömaahan on kiellettyä. Jos henkilöllä on oikeus saada Suomen viranomaisten myöntämä matkustusasiakirja, häntä ei voida vaatia hankkimaan oman maansa kansallista passia, vaikka hänellä joissain tapauksissa voisi olla mahdollisuus sellainen saada.

Käteisrumbaa

Ilman pankkitiliä on vaikea elää normaalia elämää. Tyypillisesti ensimmäinen oman elämän pyörittämisen edellytys on perustoimeentulo, kuten työmarkkinatuki, toimeentulotuki tai palkka. Kun sitä ei voida maksaa henkilön tilille, vaaditaan kunnilta, Kelalta ja työnantajilta erityisjärjestelyjä – ja paljon resursseja.

"Pääkaupunkiseudun kunnissa on kassapalveluita, joista etuuksia voi lunastaa käteisenä. Monissa muissa kunnissa on jouduttu turvautumaan hankaliin ja riskialttiisiinkin järjestelyihin. Tuet haetaan esimerkiksi kunnan yhteispalvelutoimistosta, tai pankista joko maksusitoumuksen avulla tai yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa", Martins selittää.

Martins on myös törmännyt tapauksiin, joissa henkilö on irtisanottu, koska työnantajalla ei ole ollut mahdollisuutta maksaa palkkaa muilla tavoin kuin tilisiirtona. Palkan käteismaksukaan ei ole hyvä vaihtoehto henkilökohtaisen rahanhallinnan kannalta, ja se altistaa työntekijän työsuhteessa tapahtuvalle hyväksikäytölle.

Verkkopankkitunnusten puuttuminen puolestaan sulkee pois mahdollisuuden monien yhteiskunnan palvelujen edellyttämään verkossa tunnistautumiseen. Monien kuntien maistraateissa varmentamaton henkilöllisyys estää henkilön merkitsemisen väestörekisteriin, jolloin hän jää ilman kotikuntaa.

Kehitteillä asiointikortti

Turvapaikanhakijoiden asiointikorttia koskevan selvityshankkeen puheenjohtajan, poliisitarkastaja Joni Länsivuoren mukaan vastaavaa ongelmaa ei ole päässyt syntymään muissa kansainväliseen vertailututkimukseen osallistuneissa Euroopan maissa. Lähimpänä esimerkkinä toimii Ruotsi, jossa pankkitilin avaaminen onnistuu verottajan myöntämällä ID-kortilla. Se voidaan myöntää myös sellaisille ulkomaalaisille, joiden henkilöllisyyttä ei ole pystytty varmistamaan.

Länsivuori kuitenkin ymmärtää suomalaisten pankkien varovaisuuden, sillä yksityisellä virkailijallakin on rikosvastuu, jos hän sallii lainvastaisia pankkitoimia. Ongelman ydin on rahanpesulain tulkinnassa; täyttyvätkö lain vaatimukset asiakkaan tunnistamisesta ja todentamisesta, jos matkustusasiakirjan myöntänyt viranomainen ei ole voinut varmistua sataprosenttisesti oleskeluluvan saaneen henkilön henkilöllisyydestä.

Länsivuoren vetämässä hankkeessa ratkaisua haetaan yhteistyössä viranomaisten, Finanssivalvonnan ja Finanssialan keskusliiton kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on löytää ratkaisu turvapaikanhakijoiden raha-asiointiin, mutta se näyttäisi ensin edellyttävän jo oleskeluluvan saaneiden pankkiasioinnin ongelmien ratkaisemista.