Perun naisviljelijät taistelevat roskaruokaa vastaan | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Perun naisviljelijät taistelevat roskaruokaa vastaan

Pohjois-Perun naisviljelijät kiertävät antamassa ravitsemusvalistusta ja valmistavat koululaisille muun muassa terveellisiä lounasrasioita. Niillä halutaan korvata kioskien myymät epäterveelliset välipalat.

Perulaisia naisviljelijöitä

Rosa Rojas (toinen oik.) osallistui muiden perulaisten naisviljelijöiden kanssa Flora Tristán -naiskeskuksen järjestämään luomuviljelykoulutukseen. Kuva: Mariela Jara / IPS.

(IPS) -- Roskaruuan tilalle terveellisiä oman maan kasviksia ja hedelmiä. Se on ohjenuorana naisviljelijöiden ryhmällä Piuran alueella Perun pohjoisrannikolla. Vuodentakainen El Niño -ilmiö teki seudulla pahaa tuhoa, mikä on vaikuttanut viljelykasvien valintaan.

”Olemme käyneet kouluissa puhumassa terveellisestä ruuasta. Sen tärkeys on unohtunut, kun kaiken pitää olla paistettua tai makeaa”, luomukasvitarhaa Piedra de Torossa pitävä Rosa Rojas, 53, kertoo.

Perun naisten Flora Tristán -keskus on kouluttanut 25 naista luomuviljelijöiksi Piuran alueella. El Niño aiheutti seudulla rankkasateita ja tulvia talvella ja keväällä 2017. Viranomaisten mukaan 230 000 ihmistä menetti kotinsa ja viljelyksiä tuhoutui 1 200 hehtaaria.

Moni perhe hajosi, kun isä tai aikuiset lapset joutuivat lähtemään ulkomaille työnhakuun, Rojas kertoo. ”Naiset jäivät hoitamaan koteja ja viljelyksiä huolenaan lasten ja vanhusten ruokkiminen.”

”Jouduimme syömään siemeneksi säästettyjä papuja. Kun naapurit auttoivat toisiaan, pystyimme vähitellen kylvämään uudelleen sateiden huuhtomat pellot”, Rojas jatkaa.

”Toivon papu” pelastajana

Tuhoista on kulunut vuosi, ja Rojasin mailla kasvaa laaja kirjo vihanneksia, joita ravitaan omatekoisilla luomulannoitteilla.

”Perheeni ruokavalio on aiempaa terveellisempi, ja yhteisömme on alkanut käyttää kasviksia päivittäin. Tätä käymme myös koulussa neuvomassa opettajille, oppilaille ja heidän vanhemmilleen”, hän kertoo.

Yaqueline Sandoval, 42, on antanut mustasilmäpavulle nimen ”toivon papu”.  ”Satoa saa jo 40 päivää kylvämisen jälkeen. Kasvi on antelias ja vahva. Se sopeutuu erilaisiin oloihin, mikä on erittäin tärkeää ilmastonmuutoksen vuoksi”, hän selittää.

Kunnon eväät kouluun

Pavut ovat osa sisältöä ”terveellisessä lounasrasiassa”, joita naisviljelijät valmistavat koululaisille. Niillä halutaan korvata kioskien myymät epäterveelliset välipalat.

”Rasia sisältää vihannes- ja papumunakasta, tuoremehua passionhedelmästä ja banaanin”, Sandoval kertoo. Eväspakettien valmistus sai alkunsa viime vuonna koululuokissa käytyjen ravitsemuskeskustelujen jälkeen.

”Kiinnostus oli niin suurta, että tänä vuonna kylän koululle perustettiin oma keittiöpuutarha.”

Lihavuutta ja anemiaa

Sandoval kokee, että ekoviljelijäksi ryhdyttyään hänen suhteensa luontoon on parantunut. Samalla hän pystyy kohentamaan perheensä ja kylänsä hyvinvointia. ”Naisryhmämme ponnistelee poistaakseen aliravitsemuksen, anemian ja liikalihavuuden, koska ne aiheuttavat muita terveyshaittoja.”

Teollisesti valmistetun kaloripitoisen ruuan suosion kasvu on johtanut siihen, että Perun 32 miljoonasta asukkaasta 53 prosentilla arvioidaan olevan liikaa kiloja. YK:n ruokajärjestön FAOn mukaan ylipainoisia on Perussa kolmanneksi eniten Latinalaisen Amerikan maista.

Alle kymmenvuotiaista lapsista joka viides on ylipainoinen. Samaan aikaan esimerkiksi Piuran alueen lapsista joka kolmannella on anemia.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia