Perusta uusi keksintö kullan jalostamiseksi

Perun kaksi rikkautta ovat mineraalivarat ja sademetsän monimuotoinen luonto. Mutta miten hyödyntää mineraaleja tärvelemättä luontoa? Siihen on nyt löytynyt vastaus kullan osalta.

Metallurgiaan erikoistunut insinööri Carlos Villachica, 62, on omistanut koko aikuisikänsä tutkimukselle, joka pyrkii pitämään Andien aarteet ja Amazonian luonnonrikkaudet tasapainossa.

Villachican tuorein keksintö on menetelmä, josta hän käyttää nimeä ekokulta. Se soveltuu pienimuotoiseen kaivostoimintaan ja mahdollistaa kullan erottamisen maa-aineksesta ilman myrkyllisen elohopean käyttöä.

"Luontomme valtavan monimuotoisuuden suojelu on tärkeämpää kuin kulta. Siksi on kehitettävä uusia menetelmiä", Villachica sanoo.

Toimiva tehosekoitin

Perussa yli neljännesmiljoona perhettä hankkii elantonsa kaivamalla kultaa. Valtaosa käyttää elohopeaa jalometallin erottamiseen. Jäljet näkyvät mittavina ympäristötuhoina esimerkiksi Madre de Diosin alueella Kaakkois-Perussa.

Villachica soveltaa kaivosteollisuudessa yleistä rikastusmenetelmää, vaahdotusta, pienimuotoiseen kullanhuuhdontaan. Hän on kehittänyt sekoittimen, johon laitetaan kultapitoisen hiekan ohella vettä, muutama tippa alkoholia ja fosfaattia.

Alkoholi ja ilma synnyttävät sekoittimessa kuplia, joihin kultahippuset fosfaatin vaikutuksesta tarttuvat ja nousevat seoksen pintaan. Elohopeaa ei enää tarvita, ja kultaa saadaan talteen enemmän kuin vanhalla menetelmällä.

Villachican mukaan 40 kultagramman rikastaminen elohopean avulla voi kestää 2,5 tuntia ja kullasta saadaan talteen 80 prosenttia. Ekomenetelmällä jalometallista löytyy puolessa tunnissa 95 prosenttia.

Insinöörityttäret mukana

Ekokulta ei vaaranna ympäristöä, koska alkoholia ja fosfaattia tarvitaan vain muutama milligramma vesilitraa kohti, Villachica vakuuttaa. Hanke sai kesällä Perun valtion tiede- ja teknologiaohjelman palkinnon.

Ekokullan jatkokehittelyyn osallistuvat myös Villachican kolme tytärtä. Heistä Joyce on kemian insinööri, Leslye metallurgi ja Eileen ympäristöinsinööri.

"Vaativinta on puolustaa uusia ideoita ja todistaa, että ne on mahdollista toteuttaa", Leslye Villachica, 31, sanoo.

Neljä kullankaivajaa on jo ottanut menetelmän käyttöön Madre de Diosin alueella. Lisäksi Villachicat valmistelevat yhteistyöhanketta Amazonian alkuperäisasukkaiden kanssa.

Säästää kustannuksia

Ranskasta sekä Sveitsistä on löytynyt ostajia, jotka ovat valmiita maksamaan 15 prosenttia markkinahintaa enemmän ekomenetelmällä tuotetusta kullasta.

Villachica toivoo, että menetelmä yleistyisi Perun valtion tuella. Hän laskee, että elohopean käyttöä pienimuotoisessa kullantuotannossa voitaisiin helposti vähentää 80 prosenttia vuoteen 2016 mennessä.

Sekoittimen hankinnan jälkeen menetelmä kääntyy pian voitolliseksi, Villachica selittää.

Nykyisin pientuottaja joutuu sijoittamaan elohopeaan lähes 200 euroa kuukaudessa. Sekoitin maksaa noin 3 000 euroa, mutta tienaa siten hintansa reilussa vuodessa.

Lisäksi useammat kaivajat voivat käyttää samaa laitetta, kuten Amazonian hankkeessa tehdään, keksijä jatkaa.