Perustulokokeilu puree köyhyyteen Namibiassa
Perustulon jakaminen on nostanut elintasoa merkittävästi Otjivero-Omitaran hökkelislummissa Namibiassa. 7,6 euron kuukausiraha jokaiselle asukkalle on alentanut puolessa vuodessa lasten aliravitsemusta ja kohottanut työllisyysastetta.
Ruostuneista peltihökkeleistä koostuva taajama sijaitsee Kalaharin valtatien varressa, 110 kilometrin päässä pääkaupungista Windhoekista.
Otjiveron asuttaminen alkoi vuonna 1990 tapahtuneen Namibian itsenäistymisen jälkeen, kun läheisiltä valkoisten maatiloilta karkotettua väkeä asettui sinne.
Seudulla ei ollut teollisuutta eikä työpaikkoja, mutta rikollisuus ja alkoholismi kukoistivat.
Vuoden 2008 alussa Otjiveron lohduttomuuteen tunkeutui valonpilkahdus, kun joukko kansalaisjärjestöjä alkoi jakaa siellä rahaa. Jokainen alle 60-vuotias asukas saa nyt 7,6 euroa kuukaudessa asemastaan ja tuloistaan riippumatta.
"Vaikka raha-apu on muuallakin hyväksytty keinoksi lievittää köyhyyttä, se on yleensä tarveharkintaista tai ehdollista. Todella köyhät jäävät usein osattomiksi", pastori Claudia Haarmann Namibian luterilaisten kirkkojen sosiaalitoimistosta kertoo.
"Tarveharkinta aiheuttaa lisäksi suuret hallintokulut", hän muistuttaa.
Rahaa ei tuhlata
Avustuksen saaminen edellyttää otjiverolaisilta vain
rekisteröitymistä sitä jakavien järjestöjen listalle. Rahat tulevat
postitoimistoon, jossa saajien henkilöllisyys tarkistetaan
sormenjälkien avulla.
"Totta kai ihmiset ovat onnellisia, koska mannaa sataa
taivaasta. Mutta se ei tarkoita, että he tuhlaisivat rahat", yhteisön
johtaja Steven Aigowab sanoo.
Ensimmäisen puolivuotiskauden jälkeen tehty arviointi
vahvistaa sen. Lasten aliravitsemus aleni 42:sta 17 prosenttiin, ja
työllisyysaste kohosi 36:sta 48 prosenttiin.
Koulumaksuja kertyi tuplasti aiempaan verrattuna samalla kun
keskeyttäneiden määrä putosi kolmanneksen. Paikallisen terveysklinikan
tulot viisinkertaistuivat, ja rikollisuus väheni 60 prosenttia.
"Alkoholin käytön vähenemisestä ei ole näyttöä, mutta tilanne ei ole myöskään pahentunut", Haarmann sanoo.
Seuraavan evaluaation tulokset julkistetaan huhtikuussa, ja järjestöjen mukaan myönteinen kehitys jatkuu.
Hallitus ei innostu
Hanke on saanut osakseen myös arvostelua, koska "erään
koulukunnan mukaan ihmisille ei saisi syytää rahaa, vaan se pitäisi
käyttää projekteihin", Haarmann kertoo.
"Haluaisinpa nähdä projektin, joka parantaa kaikkien 930
asukkaan elintasoa ja maksaa 8 140 euroa kuukaudessa. Jopa
Etelä-Afrikan suuret hätäaputyöhankkeet hyödyttävät vain joitakin
tuhansia ja tulevat paljon kalliimmiksi", hän sanoo.
Perustulo koko Namibian parimiljoonaiselle väestölle tulisi
maksamaan noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Kannattajien mukaan rahat
saataisiin kokoon ylellisyystuotteita ja tuloja verottamalla.
Namibian verokomitea ehdotti kansalaispalkkaa jo vuonna 2002 keinona
tasata tuloeroja. Valtion suunnittelukomission mukaan 30 prosenttia
namibialaisista on köyhiä.
Namibian hallitus on suhtautunut perustuloon vastahakoisesti
kustannussyistä ja peläten sen luovan riippuvuutta valtiosta. Alkanut
vaalivuosi saattaa kuitenkin pehmentää johdon näkemyksiä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia