Pienaseet ruokkivat suuria sotia myös Perussa

Perun sotilasedustajina esiintyneet Montesinosin miehet olivat sopineet ostavansa Jordaniasta 50 000 neuvostovalmisteista Kalashnikov-rynnäkkökivääriä. Niistä noin 10 000 toimitettiin 1999 laskuvarjoilla Kolumbiaan alueelle, jota hallitsi vasemmistolainen Farc-sissijärjestö.

Oikeuden on ratkaistava, oliko kyse laillisesta hallitusten välisestä asekaupasta, kuten Jordania väittää.

Tuolloin Perun tiedustelupalvelun tosiasiallisena johtaja toiminut Montesinos kiistää osallisuutensa. Hän väittää päin vastoin paljastaneensa salajuonen Kolumbian sissien aseistamiseksi ja ottaneensa rikolliset kiinni.

Kolumbiassa 40 viime vuotta jatkunut sekava sisällissota tarvitsee maailman muiden selkkausten tavoin aseita. Afganistanin ja Irakin sodat ovat viime vuosina lisänneet aseiden kysyntää, ja pienaseiden leviäminen on karannut käsistä, Amnesty International huomautti syksyllä ilmestyneessä raportissaan.

Sen mukaan "sota terrorismia vastaan" ei suinkaan ole estänyt aseiden joutumista vääriin käsiin. Se on päin vastoin levittänyt aseita uusille "liittolaisille", joiden ihmisoikeustilanteesta löytyy kosolti huomautettavaa.

Kuten kommunismin vastustaminen aikoinaan, terrorismin torjunta on nyt monille maille hyvä keino saada amerikkalaisia aseita. Niistä tulee usein välineitä poliittisen toiminnan tukahduttamiseen omassa maassa, Joel Wallman sanoo. Hän tutkii väkivaltaa New Yorkin Harry Frank Guggenheim -säätiössä.

Maailman selkkauksia määritti aiemmin kahden supervallan välinen ideologinen taistelu. Nyt sen ovat korvanneet "aseita, sotilasasiantuntemusta ja tukea kauppaavat yrittäjät", tutkiva journalisti Phillip van Niekirk sanoo.

Kylmän sodan päättymistä ja Neuvostoliiton romahdusta seurannut sotilasmahdin supistuminen "sai markkinat tulvimaan ylijäämäaseita ja työtä etsiviä ammattisotilaita", Niekirk muistuttaa. Amnesty on listannut 1 135 pienaseita ja ammuksia valmistavaa yritystä kaikkiaan 98 maassa. Laillisen asekaupan arvo maailmassa on noin 16,8 miljardia euroa vuodessa.

Pienaseisiin luetaan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut pyssyt, kuten revolverit, pistoolit, kiväärit, karabiinit, puoliautomaattiaseet, rynnäkkökiväärit ja kevyet konekiväärit. Niitä on maailmalla liikkeellä vähintään 550 miljoonaa kappaletta, ja ne ovat valittuja taisteluvälineitä 90 prosentissa konflikteista, Amnesty kertoo.

"Tuliaseiden saatavuus on lisännyt monien paikallisten sotien voimaa ja kestoa. Aseet taas ovat usein jäämistöä muista paikallisista tai valtioiden välisistä sodista", Karen Colvard Guggenheim-säätiöstä sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi karjavarkaudet Koillis-Ugandan Karamajongin alueella ovat saaneet paljon aiempaa tuhoisamman luonteen, kun keihäät on korvattu Sudanista ja muualta saaduilla pyssyillä.

Useita pitkäaikaisia selkkauksia saatiin viime vuonna loppumaan, mutta myös uusia puhkesi. Kanadan kirkkojen neuvoston rauhanhanke Project Ploughshares julkaisee kesäkuussa viime vuotta koskevan tilastonsa. Keskuksen johtaja Ernie Regehr arvoi, että luvut pysyvät miltei samoina kuin 2002, jolloin kirjattiin 37 konfliktia 29 maassa.

Huomattava osa selkkauksista sijoittuu Afrikkaan. Algerian hallitus on taistellut islamistien GIA:ta vastaan vuodesta 1991. Somalia on ollut laittomuuden tilassa yhtä kauan, ja Sudanissa sota sissijärjestö SPLA:ta vastaan alkoi jo 1983.

Kongon demokraattinen tasavalta ajautui 1998 sisällissotaan, jossa ovat olleet osallisina myös lukuisat muut Afrikan valtiot. Ugandassa LRA-sissiliike aloitti kapinansa jo 1980-luvulla, ja Liberiassa on ollut levotonta pitkin 1990-lukua.

Regehrin mukaan viime vuotta koskevalta konfliktien listalta putoavat Ruanda, Guinea, Iran ja Indonesia, joissa ei tapahtunut uusia leimahduksia. Norsunluurannikko ja Thaimaa sen sijan lisätään listalle.

Etiopian ja Eritrean rajaselkkaus päättyi viime vuonna, samoin kuin Sierra Leonen verinen sisällissota. Myös Kongon demokraattisen tasavallan ja Sudanin kapinalliset allekirjoittivat rauhansopimuksen, ja Liberian sotaisa presidentti Charles Taylor suostui poistumaan maasta.

Regehr varoittaa kuitenkin, että kaikki selkkaukset eivät välttämättä ole ohi, vaikka ne "uinuvat" juuri tällä hetkellä.

Colvardin mukaan esimerkiksi Sierra Leonessa on "joukoittain nuoria miehiä, joilla on sotilaskokemusta eikä mitään tekemistä. Ja monet, varsinkin naiset ja lapset, elävät yhä pakolaisina".

Kongon demokraattisessa tasavallassa kapinallisjohtajat ovat tulleet mukaan väliaikaiseen hallitukseen sen jälkeen, kun sodissa kuoli yli kolme miljoonaa ihmistä 1998-2003. Ulkomaiset joukot ovat suurimmaksi osaksi poistuneet, ja vaalit ovat luvassa pian. Maan itäosissa on kuitenkin yhä käynnissä kymmeniä "mikrosotia".

Ploughsharesin raporttiin vuodelta 2003 lisätään myös Angola, jossa Cabindan alueen piilevä konflikti leimahti uudelleen. Alueella toimiva vapautusliike (Flec) vaatii itsenäistä valtiota. Myös Sudanissa, Etiopiassa ja Norsunluurannikolla on Regehrin mukaan puhjennut uusia yhteenottoja. Tyypillistä on, että taistelut leimahtavat hetkeksi ja laantuvat jälleen.

"Joskus leimahdukset liittyvät uusien ase- tai ammuslastien saapumiseen, toisinaan kyse on vain taktiikasta. Satunnaiset väkivaltaisuudet pitävät viranomaiset varpaisillaan ja horjuttavat kansan luottamusta valtaapitäviin", hän selittää.

Raportin mukaan melkein kaikki viime vuoden sodat ovat valtioiden sisäisiä, lukuun ottamassa Eritrean ja Etiopian välistä sekä hyökkäystä Irakiin.

"Kashmirin selkkausta pidetään joskus Intian ja Pakistanin välisenä sotana, mutta me määrittelemme sen Intian sisäseksi sodaksi, jossa yksi osapuoli saa tukea Pakistanilta", Regehr sanoo.

Sota on edelleen köyhien ongelma. Ploughsharesin mukaan köyhillä mailla on kolme kertaa suurempi todennäköisyys joutua sotaan kuin rikkailla. Selkkaus kypsyy herkästi siellä, missä jokin väestönosa kärsii jatkuvaa vääryyttä ja aseita on helposti saatavilla.

Asevirtojen patoaminen on Regehrin mukaan siksi tärkeä osa konfliktien ehkäisyä. Siihen pyrkii yli 500 järjestön muodostama pienaseita vastustava verkosto (Iansa), joka ajaa yhdessä Amnestyn ja kehitysapujärjestö Oxfamin kanssa kansainvälistä sopimusta asekaupan sääntelystä.

(Inter Press Service)