Poliittiset erimielisyydet halvaannuttavat turvaneuvostoa

Toistuvat poliittiset umpikujat lamauttavat YK:n turvallisuusneuvostoa. Tilanne alkaa jo muistuttaa kylmän sodan päiviä, jolloin turvaneuvosto oli Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton taisteluareena.

Turvaneuvosto ei ole päässyt yksimielisyyteen tämän hetken polttavimmista kriiseistä Iranista, Burmasta, Palestiinasta, Zimbabwesta, Sudanista ja Kosovosta.

15-jäseninen turvaneuvosto ei voinut toimia, kun Kiina ja Venäjä estivät veto-oikeudellaan viime vuoden tammikuussa Burman junttaa koskevan päätöslauselman. Heinäkuun alussa tänä vuonna maat estivät Zimbabwen-vastaiset pakotteet.

Kiina ja Venäjä äänestivät Zimbabwen pakotteita vastaan, koska niiden mielestä sisäiset ihmisoikeusasiat ja presidentinvaalit eivät ole kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavia asioita, eivätkä ne näin ollen kuulu turvaneuvoston toimialaan.

Jokainen pelaa omaan pussiinsa

San Fransiscon yliopiston politiikan ja kansainvälisten suhteiden professori Stephen Zunes sanoo, ettei kaksinkertainen veto-oikeuden käyttö ole merkittävä ennakkotapaus. Aikaisemmin Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska ovat kolmisin estäneet Etelä-Afrikan vastaiset pakotteet apartheidin aikana.
Ranska ja Yhdysvallat ovat puolestaan estäneet Länsi-Saharaa koskevat päätöslauselmat.

Zunesin mukaan on vain arvailujen varassa, kuinka kolme länsimaata äänestäisivät, jos kyseessä olisi Päiväntasaajan Guinea tai jokin muu Afrikan diktatuureista.

Zunes huomauttaa, että vaikka Kiinalla ja Venäjällä ei ole hyvää syytä estää Zimbabwen vastaisia toimia, länsimaiden ei tulisi odottaa niiden ajavan ihmisoikeuksien kunnioittamista, kun länsimailla itselläänkään ei ole puhtaita jauhoja pussissa.

Jos länsimaat saisivat tahtonsa läpi, ne asettaisivat kansainvälisiä pakotteita Sudania, Burmaa, Irania ja Zimbabwea vastaan sekä hyväksyisivät Kosovon YK:n jäseneksi.

Jos taas Kiina ja Venäjä saisivat päättää, ne rankaisisivat Israelia palestiinalaisalueiden miehityksestä.

Länsi laajentaa uhkan käsitettä

Zimbabwen äänestys lamautti turvaneuvoston. Aasialaisen diplomaatin mukaan monet odottivat Kiinan ja Venäjän pidättyvän äänestämästä. Hänen mukaansa Venäjän päätös käyttää veto-oikeuttaan sai Kiinan ilmeisesti tulemaan mukaan. Aikaisemmin oli uskottu Kiinan halukkuuteen joustaa olympialaisten vuoksi.

Aasialaisen diplomaatin mukaan kahden maan veto-oikeuden käyttö ennakoi jännitteitä ja erimielisyyksiä turvaneuvoston toimintaan. Turvaneuvosto saattaa lamaantua yhä pahemmin.

Afrikan asioita seuraavan internet-lehden Blackcommentator.comin päätoimittaja Bill Fletcher Jr. sanoo, että Etelä-Afrikan keskusammattiliitto on ehdottanut pidättäytymistä kaikesta yhteistyöstä Zimbabwen presidentin Robert Mugaben hallinnon kanssa. Fletcherin mukaan tässä on järkeä, jos boikottia johtavat
afrikkalaiset eivätkä länsimaat.

Nimettömänä pysyttelevä afrikkalainen diplomaatti puolestaan sanoo, että länsimailla on myös häiritsevä taipumus laajentaa kansainvälistä rauhaa ja turvaa uhkaavien tapahtumien määritelmää. YK:n peruskirja jättää sijaa tulkinnoille, mutta "uhka" on yleensä rajattu koskemaan sotaa ja väkivaltaa.

"Usein tapahtuu niin, että länsimaat pitävät mitä tahansa rikkomusta turvaneuvoston toimia vaativana asiana", afrikkalainen diplomaatti sanoo.

Zimbabwen tapauksessa demokratiaa, vaaleja ja ihmisoikeuksia pidettiin uudella tavalla määriteltyihin  "uhkiin" kuuluvina.

"Länsimaat käyttävät samaa järkeilyä Burman poliittisesta prosessista ja humanitaarisesta kriisistä."

Afrikkalaisen diplomaatin mukaan länsimaat ajavat omia mittapuitaan kaikessa YK-työskentelyssä. Erityisesti tämä näkyy komiteassa, joka käsittelee sosiaalisia, humanitaarisia ja kulttuuriasioita.