Prostituutio rehottaa, pesiytyy ja riivaa?

Prostituutioon kohdistunut kontrolli ja mediahuomio ovat kiistattomasti lisääntyneet viimeisen vuoden aikana. Mediassa on luotu kuvaa prostituution – erityisesti ulkomailta meille tulevan prostituution – lisääntymisestä ja prostituutioon liittyvien lieveilmiöiden uhkasta suomalaiselle yhteiskuntarauhalle.

Näyttävät poliisioperaatiot, erilaisiin tutkivan journalismin kaapuun pukeutuvat sankaritoimittajat paljastavat yhteiskunnallisia epäkohtia ja seuraavana päivänä kysyvät poliitikoilta, mitä aiotte tälle epäkohdalle tehdä. Kielenkäyttö noudattaa melodramaattista diskurssia, jossa prostituutio rehottaa milloin Helsingissä, milloin Ruotsin laivoilla, Tampereella, Varkaudessa tai Vilkkilässä.

Rehottaminen edellyttää kitkemistä, jotta varsinainen pesiytyminen voidaan estää. Järjestyspoliisi ja osa mediasta ovat yhteistyössä luomassa uhkakuvaa, jossa nyt on viimeinen hetki tehdä jotain jotta vältyttäisiin joltakin muulta vielä pahemmalta.

Uhkakuvien rakentaminen on tehokas tapa saada kontrollitoimenpiteille yleinen hyväksyntä. Kontrolli itsessään ja yleisen järjestyksen turvaaminen eivät ole negatiivisia asioita. Ongelma syntyy silloin, kun kontrolli vaarantaa tai kaventaa kohtuuttomasti rajoittamistoimenpiteiden kohteiksi joutuvien yksilöiden perus- ja ihmisoikeuksia. Oikeus terveyteen on ihmisen perusoikeus.

Tämä perusoikeus vaarantuu vakavalla tavalla, kun poliisi järjestystä valvoessaan käyttää järjestysrikkomuksen todentamisessa terveyttä edistävän ja tartuntatautien leviämistä ehkäisevän turvamateriaalin hallussapitoa. Näin on tapahtunut Helsingin keskustassa lukuisia kertoja syksyn 2011 aikana: henkilö on pysäytetty sen perusteella, että hänen epäillään myyvän seksipalveluja julkisella paikalla. Henkilöä on pyydetty näyttämään käsilaukkunsa tai taskunsa sisältö, ja jos sieltä löytyy kondomeja ja liukuvoiteita, ne on merkitty rikesakkomääräykseen ikään kuin näyttönä rikkomuksen todentamisessa. Kondomien määrä ei ole päätä huimannut: 2-4 riittää.

Edellä kuvattu poliisin toimintatapa on maailmalla vanha mutta tähän asti Suomessa melko harvoin käytetty. Suomessa on perinteisesti ollut hyvä ymmärrys siitä, että lain ja sen soveltamisen tulee aiheuttaa enemmän hyötyä kuin haittaa. Valitettavasti jokin asenteissa ja poliisin toimintatavassa ainakin Helsingissä on muuttunut. Kondomi oikein ja huolellisesti käytettynä on tutkitusti tehokkain tapa ehkäistä seksiteitse tarttuvien tautien leviämistä ja siksi sen kansanterveydellinen merkitys on suuri. Yksilön terveyden ja turvallisuuden kannalta mahdollisuus suojautua tartuntariskeiltä on vieläkin merkityksellisempi.

Tukipalvelujen tuottamisen ja etsivän työn tekemisen toimintaympäristö on oleellisesti muuttunut keväästä 2011 lähtien. Lisääntynyt poliisikontrolli ja median näyttävät paljastusoperaatiot valeostoineen ja salakuvauksineen ovat lisänneet epäluuloisuutta kentällä. Vakavista seksityöntekijöihin kohdistuvista rikoksista ei enää uskalleta ilmoittaa poliisille. Myös luottamus tukipalvelujen tarjoajiin on vähentynyt, ja turvaseksimateriaalista kieltäytyminen on yleistynyt. Seksityöntekijät piilottelevat kondomeja mitä kummallisimmissa paikoissa välttääkseen todistusaineiston löytymisen poliisiratsiassa ja järjestyksen valvonnassa.

Seksityöntekijöistä puhuttaessa sävy on yleisestikin ottaen edelleen varsin ikävä ja loukkaava. Myös terveydenhuollon ammattilaisten puheessa prostituoiduista/seksityöntekijöistä puhutaan ryhmänä, jonka tartuttavuusriskin todennäköisyydestä jokaisen – oli kuinka tyhmä tahansa – tulisi olla tietoinen. Tämä viesti toistuu siitäkin huolimatta, että Suomessa tartuntatautitilanne seksityöntekijöiden keskuudessa on varsin hyvä huolimatta geopoliittisesta sijainnistamme korkean riskin maiden naapurina.

Seksityöntekijät ovat yleensä mainittu listassa, jossa luetellaan kohonneen hiv-tartunnan riskin omaavia ihmisryhmiä. Suomessa seksityöntekijöiden lisäksi listassa mainitaan ruiskuhuumeita käyttävät, korkean tartuntariskin alueilta tulevat ulkomaalaiset ja miehet, joilla on seksiä miesten kanssa. Uutena ryhmänä on lisäksi liikkuva väestö.

Kohonneen riskin identifioimisessa ei ole sinällään mitään pahaa, vaan päinvastoin se suuntaa tarttuvien tautien leviämisen preventiotyötä tehokkaalla ja kohderyhmien erityispiirteet huomioivalla tavalla. Mikä on seksityöhön liittyvä erityinen hiv-tartunnan riski? Rahan välityksellä virus ei tartu. Myöskään partnereiden lukumäärä ei sinällään tartuta, jos jokaisessa kontaktissa suojaudutaan.

Erityinen riski liittyy siis mahdollisuuteen suojautua ja tähän vaikuttaa kolme tekijää ylitse muiden: kondomien saatavilla olo, tieto kondomien oikeanlaisesta käytöstä ja mahdollisuus päättää niiden käytöstä. Näitä tekijöitä edistämällä luodaan mahdollisuus terveellisten ja turvallisten valintojen tekemiseen. Näihin kolmeen peruspilariin pohjautuva terveydenedistämisen työ on vaikeutunut kohtuuttomasti ja nykyinen tilanne Helsingin kaduilla on kansanterveystyön ja terveydenedistämisen sekä ihmisarvoisen kohtelun näkökulmasta kestämätön.

Jaana Kauppinen, toiminnanjohtaja Pro-tukipiste ry
Minna Huovinen, yksikön johtaja, Pro-tukipiste Helsinki

Julkaistu alun perin Positiiviset ry:n julkaiseman Maailman aids-päivän 2011 erikoisjulkaisussa sekä Pro-tukipiste ry:n nettisivuilla.