Rahalähetykset ulkomailta luovat eriarvoisuutta Kuubassa

Ulkomaille muuttaneiden sukulaisten rahalähetyksistä on tullut tärkeä tukipilari monen kuubalaisperheen talouteen. Samalla ne lisäävät kuubalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta, joka kärjistyi taas joulun ja vuodenvaihteen juhlien aikaan.

"Paco-setä muistaa meitä aina jouluna", iloitsee kahden opiskelijatytön eronnut äiti María Teresa Domínguez. Hän jakoi rahat tyttöjen joululahjoihin ja uudenvuoden juhla-ateriaan. Säästöönkin jäi hiukan "sen varalle, että joku sairastuu tai televisio menee rikki".

Tutkijoiden mukaan ulkomailla asuvat kuubalaiset lähettivät viime vuonna kotiin jopa 1,2 miljardia dollaria (noin 960 miljoonaa euroa). Arvion perustana on tieto, että myynti pelkästään dollareita hyväksyvissä valtion kaupoissa kohosi 1,3 miljardiin dollariin.

Rahalähetyksistä on tullut matkailun ja sokerinviennin ohella Kuuban tärkein ulkomaisen valuutan lähde.

Arviolta 60 prosenttia Kuuban 11-miljoonaisesta väestöstä saa dollareita jollakin konstilla - rahalähetyksinä, palkanlisinä tai juomarahoina matkailijoilta - joskin useimmat vähäisiä määriä.

Kova valuutta onkin tärkein eriarvoisuutta aiheuttava tekijä nykypäivän kuubalaisessa yhteiskunnassa, sillä ilman dollareita on vaikea tyydyttää edes kaikkia perustarpeitaan. Sen myöntää valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen apulaisjohtaja Angela Ferriolskin.

"Ellei ole sukulaisia ulkomailla tai jotakin pimeää hommaa, josta maksetaan dollareissa, elämä on todella vaikeata", vahvistaa Mercedes, 30, joka yrittää elää kotiapulaisen ansioilla.

Jo 1,5 miljoonaa kuubalaista on jättänyt kotisaarensa. Moni lähtee auttaakseen perhettään taloudellisesti, mutta aina se ei onnistu.

Isabel, 30, kertoo, että hänen 3-vuotiaan lapsensa isä lähti yli vuosi sitten Espanjaan työpaikan toivossa. Mies ei ole onnistunut saamaan oleskelulupaa eikä kunnon työtä, joten häneltä on liiennyt kotiin lähetettäväksi 40 dollaria (32 euroa) ja vähän leluja.

(Inter Press Service)