Raportti: Humanitaarinen apu kompastelee

Humanitaarinen apu ei aina mene perille oikeaan aikaan eikä tavoita niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ongelman ytimessä on YK, sanoo avustusjärjestö Lääkärit ilman rajoja.

Järjestön tuore raportti analysoi kansainvälisen humanitaarisen avustusjärjestelmän kykyä vastata kolmeen kriisiin Etelä-Sudanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä Jordaniassa. Kaikkien kolmen kriisin uhreille apu olisi voitu toimittaa perille tehokkaamminkin turvallisuus-, saavutettavuus- ja kustannusrajoituksista huolimatta, järjestö sanoo.

Esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Jordaniassa ihmisten avun taso riippui paljolti sijainnista sekä siitä, rekisteröityvätkö he YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n asiakkaiksi. Kongossa pakolaiset saivat Punaisen Ristin kansainväliseltä komitealta ruokaa muutamassa päivässä, mutta odottivat apua viisi kuukautta UNHCR:ltä, raportissa kerrotaan.

Järjestö ei säästä kritiikiltä vain itseään, vaan sanoo, että ongelmat ovat myös sen kohdalla usein samat.

Sen mukaan ongelmana avun perille toimittamisessa ei ole raha – sitä oli saatavilla kaikkien kolmen kriisin hoitamisessa – vaan priorisointi.

"Helpompia projekteja suositaan: helposti tavoitettavia alueita, paikkoja, joihin pääsee tietä pitkin, leiriväestöä ja rekisteröityjä pakolaisia, kaikkea, mikä on lähellä pääkaupunkia ja konfliktialueilla kaikkea, mikä on hallituksen kontrolloimaa", sanoo yksi raportin kirjoittajista, Sandrine Tiller, Guardian-lehdelle.

Raportin mukaan koko humanitaarinen järjestelmä ei ole epäonnistunut, mutta usein ongelmat liittyvät YK:hon. Järjestelmään liittyy esimerkiksi keinotekoisia rajoituksia UNHCR:n sekä humanitaarisen avun elimen OCHA:n välillä, ja YK:n triplarooli avunantajana, koordinoijana ja toteuttajana aiheuttaa intressiristiriitoja.

Raporttia varten haastateltiin muun muassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijöitä sekä muita kansainvälisiä humanitaarisia toimijoita, hallituksia ja pakolaisyhteisön edustajia.