(IPS) -- Mongolian pääkaupungin laitamilla riittää raaka-ainetta kierrätystuotteiden valmistajille, sillä arviolta 90 prosenttia kotitalousjätteestä päätyy kaduille ja joutomaille.

Khan-Uulin alueella asuva Ulziikhutag Jigjid, 49, kuuluu kymmenhenkiseen ryhmään, joka valmistaa muun muassa luutia ja jakkaroita käytetyistä juomapulloista, tölkeistä ja muista jätteistä.

"Keräämme aamuvarhain raaka-aineet kaduilta ja valmistamme niistä käyttöesineitä", nainen kertoo. Moni ryhmän jäsen on työtön, mutta Jigjid tekee lisäksi iltavuoroa lihatehtaassa.

Muutetaan jäte kullaksi -hanketta pyörittää Tehnoj-järjestö, joka perustettiin 2007 edistämään käsityöläisyrityksiä. Tenhojin yrityshautomo on kurssittanut jo noin 30 000 mongolialaista. Tukea on saatu YK:n kehitysrahaston UNDP:n Aasian ja Tyynenmeren innovaatiorahastolta.

Ympäristö ja terveys uhattuina

Jäte kullaksi toimii kolmella Ulaanbaatarin esikaupunkialueella, ja mukana on 20 ryhmää.

"Edistämme kierrätystä ja luomme työpaikkoja", kiteyttää Tenhojin johtaja Galindev Galaariidii.

Saastuminen ja kehno jätehuolto ovat vakavia ongelmia varsinkin kaupunkien laitamilla. Kun infrastruktuuri ja julkiset voimavarat ovat olemattomat, miltei kaikki jäte päätyy ympäristöön, hän sanoo.

"Ulaanbaatar tuottaa noin 1 100 tonnia kiinteä jätettä päivässä. Se pilaa ympäristöä ja uhkaa asukkaiden terveyttä", jatkaa UNDP:n apulaismaajohtaja Thomas Eriksson.

Kaupunki vetää väkeä

Pääkaupunkiin muuttaa vuosittain 10 000 uutta perhekuntaa. Tulokkaiden on vaikea löytää työtä tai hyötyä niukoista sosiaalipalveluista. Mongolian liki kolmemiljoonaisesta väestöstä elää köyhyydessä 27 prosenttia.

Yli viisi kertaa Suomen kokoisen Mongolian pinta-alasta vain vajaa prosentti on viljelykelpoista. Kaivosala on vetänyt maan talouden jopa 16 prosentin kasvuun viime vuosina, mutta hyödyt eivät jakaudu tasaisesti, ja työttömyys oli vuonna 2012 noin 11 prosentissa.

Jäte kullaksi yrittää auttaa huono-osaisimpia, kuten työttömiä ja vammaisten lasten äitejä, Galaariidii kertoo.

Lisää luovuutta

Tuotevalikoima käsittää nyt luutia, jakkaroita, sisäjalkineita, piknikhuopia, vedenpitäviä jurtan peitteitä, kasseja ja koteloita, mutta uusia innovaatioita tulee koko ajan.

Markkinoitakin alkaa löytyä: kaupungin puhtaanapito-osasto testaa parhaillaan kierrätysluutien käyttökelpoisuutta, ja kampaamot tilaavat niitä jo.

Jigjidin ryhmällä on tuloille kosolti käyttöä. Haaveena on perustaa esikoulu, työllistää kaikki alueen työttömät, pystyttää kanafarmi, lisätä ruuantuotantoa ja hankkia autoja. Rahaa pitäisi saada myös säästöön lainattavaksi tarvitseville.

"Meidän on löydettävä itsestämme lisää luovuutta. Ryhmänä meillä on nyt päämäärä", Jigid iloitsee.