Ruoan hinnannousu ei hyödytä viljelijöitä Tansaniassa
Kastul Bahan pellolla Pohjois-Tansaniassa kasvavat komeat maissit ovat muiden kyläläisten kateuden aihe. Hän uskoo saavansa kymmenen säkin sadon, kun viime kaudella maissia tuli vain neljä säkillistä. Silti hänen tuotantokustannuksensa haukkaavat valtaosan voitosta.
Kastul Bahan pellolla Pohjois-Tansaniassa
kasvavat komeat maissit ovat muiden kyläläisten kateuden aihe. Bahalla
oli riittävästi rahaa ostaa lannoitetta puolen hehtaarin pellolleen.
Hän uskoo saavansa kymmenen säkin sadon, kun viime kaudella maissia
tuli vain neljä säkillistä.
Silti hänen
tuotantokustannuksensa haukkaavat valtaosan voitosta. Bahan mukaan vain
hyvällä onnella hän saa ruokittua perheensä ja myytyä pienen ylijäämän
paikallisella torilla.
"Me maanviljelijät tulemme hädin tuskin toimeen. Me pysymme
köyhinä, koska maatalouspolitiikka on huonoa eikä viljelijöitä tueta",
Baha sanoo.
Ruoan hinnannousu maailman markkinoilla ei tuo välitöntä
hyötyä suurimmalle osalle Tansanian pienviljelijöistä. Hollannissa
toimivan YK-toimiston Fund for Commoditiesin (CFC) mukaan
tansanialaiset joutuvat päinvastoin kiristämään vyötä kun maahan
tuotavan ruoan hinta on noussut ja ruoan tuotantokustannukset
kasvaneet.
Maanviljely on käsityötä
Tansania on Afrikan neljänneksi suurin kahvintuottaja.
Vientituloja kertyy myös tupakasta, puuvillasta, cashew-pähkinöistä,
teestä, sisalkuidusta ja neilikasta. CFC:n projektipäällikön Andrey
Kuleshovin mukaan tuotanto- ja kuljetuskustannusten nousu kuitenkin
alentaa viljelijöiden voittoja.
Tansania saa 85 prosenttia vientituloistaan maanviljelystä ja
siitä kertyy 30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Noin neljä viidestä
tansanialaisesta saa perusravintonsa omilta viljelmiltään ja monet myös
pääasialliset tulonsa.
Maanviljely on Tansaniassa työvoimavaltainen ala. Pellot kuokitaan yleensä käsin.
Veitsillä varustetut naiset keräävät kahvisatoa 175 hehtaarin
Karatun kahvitilalla. Tilanjohtajan Starson Mooteran mukaan koneiden ja
varaosien hinnannousu sekä korotus vähimmäispalkkoihin vuoden alussa
ovat kaventaneet voittoja. Tälläkään suurtilalla ei ole varaa lisätä
lannoitemääriä, joten satotulokset eivät parane.
Viljelijöitä verotetaan rajusti
Tinga Tinga -kahvitilan johtaja Aziz Yusuf vahvistaa, että tuotantokustannukset ovat nousseet.
Kahvi on yksi Tansanian suurimmista vientituotteista
"Olemme kyllä kuulleet, että tuotteiden myyntihinta on maailmalla parempi, mutta johonkin se voitto vaan katoaa matkalla", Yusuf sanoo.
Maatalousasiantuntijoiden mukaan Tansanian hallituksen pitäisi kantaa vastuuta ja tukea miljoonia viljelijöitä paremmin. Dar es Salaamissa toimiva tuottajien ja tutkijoiden painostusryhmä Agriculture Council of Tanzania vaatii halvempia lainoja ja tukiaisia. Se vetoaa maan hallitukseen, jotta se pitäisi Afrikan johtajien antaman lupauksen käyttää kymmenen prosenttia budjetista maatalouteen vuoteen 2010 mennessä. Tällä hetkellä maatalous vie 6,4 prosenttia Tansanian valtion budjetista.
Parlamentin jäsen Abdallah Kigoda vaatii hallitusta alentamaan viljelijöiden maksamia veroja.
Agriculture Council of Tanzanian mukaan paikalliset viranomaiset verottavat viljelijöitä 17 kertaa ankarammin kuin teollisuustuottajia.
Baha toivoo hallituksen korottavan lannoitteiden tukiaisia.
"En voi luottaa ilmoihin ja hinnat markkinoilla ovat epävakaat. Ainakin minun pitäisi voida luottaa edes vähäiseen apuun omalta hallitukseltani", Baha sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia