YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n hintaindeksin mukaan elintarvikkeet ovat nyt kalliimpia kuin kertaakaan sitten vuoden 2011 heinäkuun.

Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet parin viime vuoden aikana huomattavan nopeasti. Hintojen nousua on tapahtunut kautta linjan, mutta erityisen jyrkästi ovat nousseet kasviöljyjen hinnat, jotka ovat yli kaksinkertaistuneet kahdessa vuodessa.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ja inflaatiokehitys huomioiden ruoka on ollut kalleimmillaan 1970-luvun puolivälissä. Silloisesta huipusta hinnat laskivat vähitellen aina 2000-luvun alkuun asti. Sen jälkeen hintakehitys onkin ollut melkoista vuoristorataa, mutta kahden viime vuoden ajan on menty jyrkkää ylämäkeä.

Ruoan kallistumisen taustalla on useita tekijöitä. Koronapandemia on johtanut eri puolilla maailmaa työvoimapulaan maataloudessa. Kasviöljyjen osalta hintapyrähdykseen vaikuttaa myös se, että niillä on ryhdytty yhä enemmän korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Lisäksi huonot sääolot ovat vaikuttaneet satoihin tietyillä alueilla.

Samalla maapallon väkiluku kasvaa noin 200 000 ihmisellä joka ikinen päivä, joten ruoan kysyntä ei ole ainakaan vähenemässä.

Syömisestä on vaikea tinkiä, joten hintojen kohoamisella on välitön vaikutus lukuisten pieni- ja keskituloisten ihmisten elämään.

Ruoka vie 30 prosenttia kaikesta energiasta

Ruoka on myös merkittävä ympäristökysymys. Glasgow'n ilmastokokouksessa julkaistun FAO:n raportin (pdf) mukaan ruoan tuotanto, jakelu ja kulutus vievät noin 30 prosenttia koko maailman energiankulutuksesta.

Globaalisti ruoantuotannon energiankulutus on kasvanut yli viidenneksellä vuosituhannen alusta lähtien. Lisääntyneen energiankulutuksen syynä on ennen kaikkea Aasian maissa tapahtunut maatalouden koneellistuminen: yhä useammalla maatilalla on otettu käyttöön keinokastelujärjestelmiä, maatalouskoneita ja teollisia lannoitteita.

Ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutusten pienentämiseen on useita keinoja. Kuluttajalle helpoin keino on lihansyönnin vähentäminen, joka on Suomessakin noussut agendalle esimerkiksi Helsingin kaupungin päätettyä lopettaa lihan tarjoamisen useimmissa tilaisuuksissaan.

Ruoantuotannossa taas keskeistä olisi siirtyä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin. FAO:n raportin mukaan yksi tärkeä innovaatio ovat aurinkoenergialla toimivat kastelujärjestelmät, jotka mahdollistavat paremmat sadot pelkkään sadeveteen turvautumiseen verrattuna. Esimerkiksi Intiassa aurinkovoimalla toimivat kastelujärjestelmät ovat lisänneet maanviljelijöiden tuloja jopa puolella.

Myös ruokahävikin vähentäminen on tärkeää, sillä noin 14 prosenttia maailmalla tuotetusta ruoasta pilaantuu tai tuhoutuu ennen kuin se ehtii kauppaan asti. Etelän kehittyvissä maissa suhdeluku on paljon korkeampi, koska ilmasto on niissä lämpimämpi eikä elintarvikkeiden kylmäsäilytyksestä pystytä huolehtimaan samalla tavalla kuin kehittyneissä maissa.

Ruokahävikin vähentäminen edellyttää viilennettyjen säilytystilojen ja kuljetusautojen rakentamista, mikä taas johtaa energian tarpeen kasvamiseen. Uusiutuviin energianlähteisiin siirtyminen on tärkeää myös tästä syystä.