Akuutista ruokapulasta kärsivien määrä kasvoi viime vuonna neljättä vuotta peräkkäin. Ruokakriisissä on nyt 258 miljoonaa ihmistä 58 maassa, käy ilmi YK:n, EU:n, valtioiden ja avustusjärjestöjen tuoreesta ruokakriisiraportista.

Raportissa on laskettu akuutista ruokapulasta kärsiviksi ne, jotka ovat kansainvälisessä ruokaturvaluokituksessa vähintään tasolla kolme eli kriisitilassa. Sillä tarkoitetaan tilaa, jossa ruokapula aiheuttaa tavallista enemmän akuuttia aliravitsemusta tai jossa ihmiset pystyvät juuri ja juuri selviytymään mutta vain käyttämällä säästöjään tai muita selviytymismekanismeja.

Vuonna 2021 ruokakriisissä oli noin 193 miljoonaa ihmistä. Iso osa määrän kasvusta viime vuonna selittyy analysoidun väestömäärän kasvulla, mutta tiedot herättävät silti huolta, sillä määrä on nyt suurempi kuin koskaan raportin seitsenvuotisen historian aikana. 

Yli 40 prosenttia kriisitason nälästä kärsivistä elää vain viidessä maassa: Afganistanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Etiopiassa, osissa Nigeriaa sekä Jemenissä.

Seitsemässä maassa nälkää voi kuvailla katastrofaaliseksi: Somaliassa, Afganistanissa, Burkina Fasossa, Nigeriassa, Etelä-Sudanissa, Jemenissä sekä ensimmäistä kertaa myös Haitissa.

Nälkäisten määrän kasvun taustalla ovat konfliktit ja äärimmäiset sääilmiöt, koronapandemian talousvaikutukset ja Ukrainan sodan kerrannaisvaikutukset. 

Talous oli ensimmäistä kertaa konfliktien sijasta tärkein tekijä suurten ruokakriisien taustalla, raportissa kerrotaan. Taloutta pidetään päätekijänä 27 kriisissä.

Sekä Venäjällä että Ukrainalla on suuri rooli maailman polttoaineen, maatalouden tuotantopanosten, vehnän, maissin ja auringonkukkaöljyn tuotannossa. Kun sota vähensi tuotantoa ja kauppaa viime vuonna, ruuan hinta nousi. Vaikka hinta on sittemmin laskenut, sota vaikuttaa edelleen etenkin niihin maihin, joiden taloutta korona on heikentänyt ja jotka ovat riippuvaisia tuontituotteista, raportissa kerrotaan.

Konflikti oli tärkein syy ruokakriisiin 19 maassa ja sään ääri-ilmiöt 12 maassa. Niihin kuuluivat esimerkiksi Afrikan sarven kuivuus, Pakistanin tulvat sekä trooppiset myrskyt, syklonit ja kuivuus eteläisessä Afrikassa. 

Raportissa peräänkuulutetaan parempaa ruokakriisien ehkäisyä ja ennakointia pelkkiin vaikutuksiin reagoimisen sijasta. 

”Tämä kriisi vaatii perustavanlaatuista, systeemistä muutosta. Raportti tekee selväksi, että edistys on mahdollista. Meillä on dataa ja tietotaitoa rakentaa sietokykyisempi, inklusiivisempi ja kestävämpi maailma, jossa nälälle ei ole sijaa”, kirjoittaa YK:n pääsihteeri António Guterres raportin esipuheessa.