Saalis uhkaa loppua Etelä-Amerikan kalastajilta

(IPS) -- Kalastus on perinteisesti tarjonnut elannon miljoonille ihmisille Etelä-Amerikassa. Nyt kalastajien leipä on tiukassa, sillä saaliit katoavat uivien kalatehtaiden uumeniin.

Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla on yli kaksi miljoonaa pienkalastajaa, joiden yhteenlasketut vuositulot hipovat kolmea miljardia euroa, laskee alueellinen kalastusjärjestö Oldepesca.

Chilen, Perun ja Ecuadorin rantoja sivuava Humboldtinvirta tuottaa noin viidenneksen koko maailman kalansaaliista. Kalaisia vesiä on myös Atlantin puolella Brasilian, Argentiinan ja Uruguayn rannikolla.

Latinalainen Amerikka ja Karibian alue tuottavat vuodessa 18 miljoonaa tonnia mereneläviä. Saaliista 90 prosenttia korjaavat Peru, Chile, Meksiko, Argentiina ja Brasilia.

Taistelu laista Chilessä

Chilessä vuonna 2013 säädetty kalastuslaki uhkaa pienkalastajien elantoa vakavasti, sanoo Gino Bavestrello, joka johtaa Chilen kalastajien perustamaa puolustusneuvostoa.

Bavestrello, 57, on kalastajien sukua: sekä hänen isänsä että poikansa hankkivat elantonsa mereltä. Viime ajat hän on kuitenkin pysynyt maissa ja taistellut lakimuutoksen puolesta.

Vastustajien mukaan laki jätti 90 prosenttia itsellisistä kalastajista vaille pyyntikiintiöitä, joita myönnettiin vain kaupallisille yrityksille. Ne saavat 20 vuodeksi pyyntiluvan, joka on senkin jälkeen uusittavissa. Pyynti uhkaa vilkastua liikaa, ja kalakannat hupenevat.

Hiljan paljastui, että yli puolta Chilen markkinoista hallitseva kalayhtiö Corpesca lahjoi senaatin kalastuskomitean jäseniä ennen lain hyväksymistä.

"Lakia on muutettava välittömästi tai se tappaa pienkalastajat. Joudumme turvautumaan luvattomaan puunkaatoon ja myymään polttopuuta henkemme pitimiksi", Bavestrello sanoo.

Moni aiemmin omaan laskuunsa kalastanut on joutunut ottamaan pestin yritysten aluksille.

Saasteita ja ahneutta

Kalastus on ikiaikainen elinkeino myös Etelä-Amerikan sisämaan suurilla joilla ja järvillä. Mutta vaarat vaanivat sielläkin. Perussa argentiinalainen öljy-yhtiö Pluspetrol on saastuttanut Amazonian alueella jokia ja Shanshacochajärven, jonka kalansaaliit ovat kutistuneet puoleen aiemmasta.

Perun rannikolta pyydettävän perunsardellin saalismäärät ovat pitkään olleet suuremmat kuin minkään muun luonnonvesistä pyydetyn kalalajin. Vuosisaaliit ovat vaihdelleet 4,2 ja 8,3 miljoonan tonnin välillä vuosina 2008–2012.

Lähes koko sardellisaalis on päätynyt kalajauhon ja -öljyn raaka-aineeksi. Nyt nämäkin kalakannat ovat huvenneet, mikä supistaa Perun tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluvien valmisteiden vientiä.

Kolumbian vesillä kalakannat ovat kutistuneet jopa kolmannekseen 1970-luvun tasosta, kertoo paikallisen yliopiston tutkimus.