Sato tuplaatui kun köyhiä päästettiin kesantomaille Ghanassa
Ghanan valtio on nyt alkanut osoittaa kesantona olleita peltoja maattomien viljeltäviksi.
"En ole eläessäni ansainnut tällaisia rahoja", ghanalainen Fusiena Idrisso tunnustaa saatuaan viime satokaudella riisistään 150 euroa.
Idrisso on seitsemän lapsen äiti ja uurastaa nyt uuden sadon toivossa kyläpäällikön hänen viljeltäväkseen antamalla pellolla.
Mentyään naimisiin 14 vuotta sitten Idrisso on ollut enimmäkseen kotiäitinä ja tehnyt satunnaisia päivätöitä toisten mailla alle euron päiväpalkalla.
Ghanan valtio on nyt alkanut osoittaa kesantona olleita peltoja maattomien viljeltäviksi. He saavat myös siemeniä, lannoitteita ja työnohjausta. Hanketta tukee Afrikan vihreän vallankumouksen liitto (Agra) Tanskan kehitysyhteistyövaroilla.
"Hanke on yli tuplannut maissi- ja riisisadot Pohjois-Ghanassa", Pohjois-Ghanan maatalousjohtaja Joseph Faalong sanoo.
Apu maksetaan viljalla
Leipäkoriksi kutsutun hankkeen tarkoitus on tehostaa viljelymaan käyttöä. Omistajat, joilla on peltoja kesannolla, suostutellaan ottamaan maat käyttöön tai luovuttamaan ne toisten viljeltäviksi. Vuokra maksetaan viljana sadonkorjuun jälkeen.
Kun peltojen käytöstä on sovittu kiinnostuneiden kesken, valtion traktori muokkaa maat ja viljelijät saavat tarvittavat tuotantopanokset. Apu ei ole ilmaista, kulut veloitetaan sadosta.
Faalongin mukaan kyläläiset saavat tarvikkeet kuitenkin valtiolta tuettuun hintaan.
Hankkeella halutaan parantaa 250 000 pienviljelijän ammattitaitoa ja elinoloja.
Kesantomaista muodostettuja "blokkitiloja" on Pohjois-Ghanassa noin 60, ja mukana olevien viljelijöiden luku vaihtelee, Faalong kertoo.
Esimerkiksi Idrisson blokissa työskentelee kymmenen koulua käymätöntä naista.
Oppia ja seurantaa
"Valvomme sitä, että viljelijät tekevät oikeat asiat oikeaan aikaan", Savannin maataloustutkimuslaitoksen riisiohjelmaa johtava tohtori Wilson Dogbe kertoo.
Pohjois-Ghanaan on perustettu 16 mallipeltoa, joita käytetään viljelijöiden koulutuksessa, Faalong lisää.
Ikänsä seudulla riisiä viljellyt Lukmanu Whumbi sanoo alkaneensa ymmärtää, miksi hänen satonsa jäi aina heikoksi.
"Olen oppinut, että on tärkeää käyttää oikeita määriä lannoitteita, huolehtia harvennuksesta ja kylvää parempia siemeniä", hän listaa.
Afrikka suitsii nälkää
Ghana on onnistunut kutistamaan ruoan puutteesta kärsivien osuuden 8 prosenttiin väestöstä, kun se 15 vuotta sitten oli 34 prosenttia.
Moni muukin Afrikan valtio on kohentanut ruokaturvaansa. Esimerkiksi Sierra Leone on sisällissodan päätyttyä 2002 alentanut nälkäisten osuutta kymmenen prosenttia.
Afrikan ruokaturvan kehitystä seuraavan ActionAid-järjestön listan kärjessä ovat myös Liberia, Malawi, Ruanda, Sierra Leone ja Etelä-Afrikka.
Jopa kuivuuden koettelema Etiopia sai laskettua ruokapulasta kärsivien määrän 5,2 miljoonasta 3,2 miljoonaan viime vuonna.
Taustalla on maatalouden toimintaedellytysten parantamiseen. Esimerkiksi Ruanda on tuplannut maatalouden budjettiosuuden, ja ala muodostaa nyt 36 prosenttia kansantuotteesta, mikä on korkein Afrikassa.
Senegal pyrkii ruokaomavaraiseksi vuonna 2015. Valtio jakaa viljelijöille edullisia siemeniä sekä lannoitteita ja tukee lasten ravitsemusohjelmia.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia